Tein toisen työharjoitteluistani Sloveniassa, jossa ohjaajani Lemantjic Goratz opetti minulle kehittämänsä lasintäydennystekniikan. Ero muiden konservaattoreiden tekniikoihin on tässä tekniikassa se, että siinä käytetään hyväksi läpinäkyvää muottimateriaalia. Kun ongelmat nähdään heti kun ne tapahtuvat, voidaan niihin reagoida ajoissa. Tekniikassa pyritään pääsemään mahdollisimman hyvään lopputulokseen muoteilla.

Halusin tehdä selkeän työn, josta tulee esille, mitä kannattaa huomioida lasin täydentämisessä sekä esitellä Sloveniassa oppimaani tekniikkaa. Hain myös tietoa eri konservaattoreiden tavoista tehdä täydennyksiä ja esittelen työssäni myös muiden käyttämiä materiaaleja ja tekniikoita. Olen rajannut työni koskemaan vain hyväkuntoista ja tervettä lasia, koska työssä esittelemäni materiaalit ja tekniikat soveltuvat parhaiten tällaiselle lasille. Arkeologisen lasin täydennyksestä löytyy nykyään paljon tietoa ja siitä on tehty paljon tutkimusta.

Työssäni tein esimerkkejä erilaisista muutamista lasille tyypillisistä vaurioista. Toimin esimerkeissä pääasiassa samojen työtapojen mukaan, kuin Sloveniassa, vaikka tein myös omia ratkaisujani ja sovelsin tekniikan osia. Esimerkkejä tehdessäni rajasin pois todella monimutkaiset tapaukset, koska niiden käsittelyyn ei tämän opinnäytteen puitteissa ollut mahdollisuutta. Täydennyksen valmistuttua arvioin myös tulokset ja mietin olisinko voinut toimia myös toisin.

Halusin tässä työssä esitellä sen, mitä olen lasin kanssa työskennellessäni oppinut ja tuoda tämän tiedon saataville helposti myös muille. Kun oppii uusia asioita ja kokeilee erilaisia materiaaleja, kehittää omia taitojaan ja oppii miten niiden kanssa kannattaa toimia. Erilaisia tekniikoita kannattaa yhdistää ja soveltaa niihin myös muilta aloilta saamaansa tietoa. Tällöin on mahdollista kehittää työtapoja vielä paremmiksi. Kun tuloksia myös raportoidaan ja esitellään, kehittyy myös muiden konservaattoreiden osaaminen, sekä koko alamme.