Opinnäytetyössämme käsittelemme hengityksen ja istumisen välistä yhteyttä. Tavoitteena oli tutkia, vaikuttavatko eri istuma-asennot hengityskapasiteettiin ja -laatuun. Epätaloudellinen hengitys on yhdistetty muun muassa kohonneeseen kivun aistimukseen, lihasten motoriseen kontrolliin laskuun ja kehon energiantuotannon heikkenemiseen. Hypoteesina oli, että korkea istuma-asento satulatuolilla parantaa hengitysfunktioita, verrattuna lysähtäneeseen ja suoraan istuma-asentoon toimistotuolilla, johtuen kehon luonnollisemmasta asennosta, joka mahdollistaa muun muassa rintakehän ja pallean vapaamman liikkeen. Istuminen muodostaa huomattavan osan päivittäisestä ajankäytöstämme. Vuori & Laukka-sen (2012) mukaan suomalalaisista miehistä 51 % ja naisista 46 % istuu vähintään 6 tuntia päivässä. Tulevaisuudessa työnteko muuttunee entistä enemmän näyttöpäätetyöksi. Suomen väestön ikärakenteen muuttuessa eläkeiän rajaa ollaan nostamassa, joten työssä jaksamisen ja työkyvyn ylläpidon merkitys kasvaa entisestään. Runsas istuminen on yhdistetty kuolleisuuteen, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin, diabetekseen ja ylipainoon. Hengitys on elimistömme tärkeimpiä toimintakokonaisuuksia ja yksi sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitäjästä. Kaasujenvaihdon lisäksi se säätelee elimistön happo-emästasapainoa, joka on oleellisen tärkeää monille kemiallisille prosesseille elimistössämme. Epätaloudellisesta ja pinnallista hengittämistä esiintyy Courtneyn (2009) mukaan 5-11 % väestöstä. Opinnäytetyössämme tutkimme kolmen eri istuma-asennon, lysähtäneen-, suoran- ja satu-latuoli istuma-asennon vaikutusta hengityskapasiteettiin ja -laatuun. Koehenkilöitä oli tutkimuksessa kolme, iältään 22–32 vuotta. Mittareina käytimme spirometria ja kapnografialaitteita. Mitattavia suureita olivat hengitysfrekvenssi FR, kertahengitystilavuus VT, hengityksen minuuttitilavuus MV ja uloshengityksen hiilidioksidipitoisuus ETV. Tutkimuksesta saadut tulokset olivat päinvastaisia hypoteesiimme nähden. Suurimmat ETV-pitoisuudet ja pienin hengitysfrekvenssi mitattiin lysähtäneessä istuma-asennossa. Spirometriassa vaihteluvälin suuruus hankaloitti tulosten tulkintaa ja tulokset olivat osittain ristiriitaisia kapnografialla saatujen mittaustulosten kanssa. Otannallamme ei pystytä osoit-tamaan merkittäviä eroja istuma-asentojen välillä. Yksilöiden väliset ominaisuudet olivat pienessä otannassamme muuttujina merkittävimpiä. Tutkimuksen pohjalta nousi esiin tarve lisätutkimuksille.

In our thesis we process the relation between sitting and breathing. Our goal is to research how different sitting postures relate to breathing capacity and -quality. Inefficient breathing has been related to increased pain sensitivity, lack of motor control and poor energy production in the body. Our hypothesis was that sitting on a higher saddle chair increases breathing functions, compared to slumped- or upright sitting postures, due to a more natural alignment in the body allowing unrestricted movement of the ribcage and diaphragm among other things. Sitting takes a formidable amount of time in our daily activities. According to Vuori & Laukkanen (2012) 51 % of Finnish males and 46 % women sit for more than 6 hours a day. In the future the amount of desk jobs is likely to increase. Staying healthy and active at work is a growing concern in Finland. Especially as the population pyramid changes form and the majority of working people get older. Working years are increasing as the age of retirement is pushed further. Prolonged sitting has been related to mortality, cardiovascular diseases, diabetes and overweight. Breathing plays a fundamental role in our body, it is one of the cornerstones preserving inner balance. In addition to gas exchange breathing regulates the acid-base reactions which are crucial to chemical processes in our body. Shallow and inefficient breathing is fairly common and can affect the body’s homeostasis. According to Courtney (2009) inefficient and shallow breathing occurs in 5-11 % of the population. We studied how three different sitting postures, slumbed -, upright- and saddle chair sitting postures, affect breathing capacity and – quality. There were three test subjects, aged be-tween 22-32 We used spirometry and capnography to measure breathing frequency FR, tidal volume VT, minute ventilation MV and end tidal carbon dioxide ETV. The results were opposite to our hypothesis. Greatest ETV concentrations and the lowest FR were measured in slumbed sitting posture. The vast range in spirometry results made them hard to interpret and they were in contradiction with the results in capnography. The results were non-conclusive. With our sampling we couldn’t find statistically significant dif-ferences between sitting postures. The differences between test subjects were greater. Further research is required.