Tämä opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Metropolia Ammattikorkeakoulun musiikin tutkinto-ohjelmalle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten musiikkiteollisuuden suuret muutokset vaikuttavat freelancemuusikon työ- ja ansaintamahdollisuuksiin. Tutkimuksen kohteena oli muusikot, joiden pääasiallinen ansainta perustuu instrumentin soittamiseen. Kyseinen muusikkoryhmä on laaja, ja useissa suomalaisissa oppilaitoksissa profiloidutaan instrumentalisteiksi. Aiheesta löytyy kuitenkin vain vähän aikaisempaa tutkimusta. Musiikkiala muuttuu nopeasti, ja muusikoiden sekä oppilaitosten täytyy pystyä reagoimaan muutoksiin.

Opinnäytetyön tutkimustavaksi valikoitui narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsaus mahdollisti kokonaisvaltaisen kuvan muodostamisen laajasta lähdeaineistosta. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin äänite- ja tapahtumateollisuuden muutoksia, alan tulevaisuudennäkymiä sekä uusia tapoja ansaita. Tutkimuskysymykset rakentuivat teoreettiseen viitekehykseen liittyvän muutostutkimuksen ympärille. Musiikkialan nykytilaa käsittelevä lähdeaineisto rajattiin vuosien 2015-2021 välille. Ajankohtaista lähdeaineistoa löytyi paremmin Suomen ulkopuolelta. Lähdeaineistoa vertailtiin kotimaisiin tutkimuksiin, kyselyihin ja barometreihin. Vertailun avulla pystyi muodostamaan kokonaiskuvan siitä, mitkä ilmiöt ovat globaaleja, ja mikä on kotimaisissa kyselytutkimuksissa esiin nousseiden vastausten teoriapohja.

Opinnäytetyön keskeisiä havaintoja oli, että vaikka livemusiikin kokonaisarvo on noussut, kehitys näkyy monille freelancemuusikoille laskeneina tuloina ja vähentyneinä työmahdollisuuksina. Tulot jakautuvat epätasaisemmin, kuin fyysisten levyjen aikakaudella. Suurempi määrä toimijoita kilpailee pienemmästä määrästä rahaa, ja lisääntyneiden työnantajien määrä ei ole suorassa suhteessa suurentuneihin tuloihin, tai työmahdollisuuksiin. Teknologinen kehitys korvaa osan työpaikoista, mutta tarjoaa myös uusia tapoja ansaita. Livestream-keikat ja lisääntyneet mahdollisuudet tehdä työtä erilaisilla alustoilla toimivat potentiaalisina kompensaattoreina vähentyneille tuloille ja työmahdollisuuksille. Musiikkiteollisuuden ansaintalogiikka on murroksessa, ja uuden teknologian omaksuminen osaksi ansaintaa vie aikaa. Kasvavaan omistuksen konsolidoitumiseen kohdistuu kritiikkiä, mutta lähdeaineistojen mukaan useat yksittäiset kasvun mahdollistajat tarvitsisivat globaalin ja merkittävän toimijan tukea.

Tutkimusta rajoitti Suomen luovan talouden tilastoinnin paikoittainen epätäsmällisyys. Sen sijaan, että tämän tutkimuksen avulla olisi saatu tarkkoja kvantitatiivisia tuloksia suomalaisten freelancemuusikoiden tuloista ja työllistymisestä, tutkimuksen tärkein anti päätyi olemaan aiheiden taustalla olevien syy-seuraussuhteiden hahmottaminen. Tähän kirjallisuuskatsaukseen kerätty aineisto tarjoaa ajankohtaisen ja laajan kokonaiskuvan musiikkialan nykytilasta, ja toimii siten hyvänä pohjana jatkotutkimuksille.