Tämä toiminnallinen opinnäytetyö tutkii suomenkielisen kuunnelman muotoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä tarkastelemalla Yleisradion Radioteatterin ja kolmen kotimaisen kaupallisen radion (Radio Nova, Radio Helsinki ja Radio Rock) kuunnelmien tekotapoja ja muotoja.

Opinnäytetyön teososa on neliosainen kuunnelma Tummia tarinoita (Metropolia AMK 2012). Kuunnelmassa käsitellään yksinäisyyden ja rakkauden elämälle asettavia rajoitteita. Opinnäytetyön kirjoittaja on itse toiminut kuunnelman käsikirjoittajana, ohjaajana ja äänisuunnittelijana.

Tässä opinnäytetyössä on käytetty kirjallisen lähdemateriaalin lisäksi tutkimusmenetelmänä haastatteluita, jotka on kerätty kuunnelma-alan ammattilaisilta ja kaupallisten radiokanavien ohjelmapäälliköiltä. Opinnäytetyössä viitataan myös sen kirjoittajan omiin kokemusperäisiin tietoihin kuunnelmasta ja sen tekemisestä.

Opinnäytetyössä määritellään kuunnelma, esitellään lyhyesti sen historiaa ja nykypäivää sekä kurkistetaan taiteenlajin tulevaisuuteen. Kuunnelman moninaisuudelle omistetussa luvussa esitellään kuunnelman muotoa Yleisradion Radioteatterin ja kotimaisten kaupallisten radiokanavien näkökulmista. Tässä luvussa sivutaan myös radiomainontaa, joka tuntuu usein lainaavan muotonsa kuunnelmalta. Loppupuolen luvuissa syvennytään kotimaisen kuunnelman muotoon vaikuttaneisiin asioihin ja peilataan kaikkea edellä käsiteltyä tietoa suhteessa tämän opinnäytetyön teososaan. Lopuksi pohditaan kuunnelman tulevaisuuteen ja muodon kehittymiseen liittyviä tekijöitä.

Opinnäytetyössä käy ilmi, mitkä neljä asiaa ovat vaikuttaneet voimakkaimmin kohta satavuotiaan suomalaisen kuunnelman muotoon ja kehitykseen. Ne ovat kuunnelmia lähettävät kanavat ja niiden kuulijasuhde, äänitekniikan kehitys, kuunnelmien käsikirjoittajat sekä muut kuunnelman tekoon osallistuvat ammattilaiset.