Panimoiden käyttämästä maltaasta syntyy sivutuotteena ravintorikasta rapaa (20 kiloa per hehtolitraa olutta), joka sisältää runsaasti ravintokuitua (selluloosaa, hemiselluloosaa, ligniiniä) ja proteiineja. Tähän mennessä rapaa käytetään pääasiassa eläinten rehuksi (70 %), biokaasun tuottamiseen (10 %) ja loput maantäyttöön. Ravan hyödyntämistä lisäainesosana elintarvikkeisiin on tutkittu jo yli vuosikymmenen ajan, mutta siinä ei ole kuitenkaan onnistuttu, koska se muuttaa jo vähäisinä käyttömäärinä totuttujen elintarvikkeiden makua ja suutuntumaa. Haasteena on sen korkea kosteuspitoisuus, joka tekee siitä alttiin mikrobien kasvulle ja pilaantumiselle.

Tämän insinöörityön tarkoituksena oli tutkia oluen valmistuksen sivujakeen, ravan mahdollista hyötykäyttöä panimoympäristössä. Tavoitteena oli löytää prosessi ravan komponenttien hydrolysoimiseen, jotta siihen käytettyjen resurssien jälkeen ravan hyödyntäminen olisi kannattavaa panimoteollisuudessa.

Kokeellisen osan tarkoituksena oli selvittää, mitä liukoisia ainesosia ravasta saadaan ultraääniavusteisen entsymaattisen hydrolyysin avulla. Tutkimuksessa keskityttiin selluloosan, hemiselluloosan sekä proteiinien hydrolysoimiseen. Kokeessa käytettiin Alcalase 2.4 LG, Viscozyme SC DS ja Termamyl L entsyymeitä. Kokeessa tehtiin kolme eri rapakoesarjaa: ensimmäisessä testattiin hiilihydraattien pilkkoutumista sokereiksi entsyymien avulla, toisessa nostettiin entsyymien määrää ja kolmannessa nostettiin amplitudin määrää tasaisesti. Ravan komponenttien pilkkoutumista tutkittiin Brix-mittauksin. Ulkopuolisessa laboratoriossa analysoitiin kokeen kokonaistyppimäärä eli aminohapot, peptidit ja proteiinit sekä fenoliset yhdisteet.

Tulosten perusteella selvisi, että entsyymimäärän lisäys ja amplitudin nostaminen eivät vaikuttaneet merkittävästi selluloosan ja hemiselluloosan pilkkoutumiseen. Tulosten mukaan amplitudin tasainen nostaminen kuitenkin nopeutti liukoisten sokerien saantoa. Tutkimus antoi paremman käsityksen ultraääniavusteisen hydrolysoinnin parametreistä. Tulevaisuudessa lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan, jotta tutkimuksessa päästäisiin tuotteeseen asti.