Musiikkioppilaitosten työhyvinvointia on tutkittu Suomessa vähän. Opettajien työssä on monia erityispiirteitä, joiden merkityksiä on tärkeää tutkia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa niitä tekijöitä, jotka muodostavat työhyvinvoinnin perustan musiikkioppilaitoksessa ja jotka tukevat opettajien työssä jaksamista sekä työskentelyä ja sen myötä myös opetusta ja oppilaiden saamaa kokemusta opiskelusta. Tavoitteena oli selkeyttää työhyvinvointiin ja hyvään työelämään yhteydessä olevia tekijöitä sekä tuottaa myös kehittämisajatuksia.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustui viimeisimpiin suomalaisiin työhyvinvointiin liittyviin tutkimustuloksiin ja muuhun kirjallisuuteen. Tämän myötä saatiin käsitys suomalaisen musiikkioppilaitoksen työkulttuuriin ominaisista työhyvinvoinnin elementeistä. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisesti, koska haluttiin saada kokonaisvaltainen ymmärrys ja syvällinen sekä musiikkioppilaitoksissa toimivien opettajien kokemuksiin perustuva näkemys työhyvinvoinnin ilmiöstä. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluilla, ja analyysiprosessi tehtiin induktiivisesti.

Työhyvinvointi musiikkioppilaitoksessa määriteltiin hyvin moniulotteisesti. Sen muodostumiseen vaikuttivat yksilölliset tekijät, laadukas johtaminen, henkilökohtaiset kokemukset työelämästä sekä myös ulkoiset tekijät, kuten työilmapiiri, työympäristö ja kehittämisnäkökulmat. Musiikkioppilaitoksen johtamiselta edellytettiin joustavuutta, luotettavuutta ja vahvaa pedagogista ammattitaitoa. Työyhteisölliset ja työntekijöiden kohteluun liittyvät tekijät olivat kiinteästi yhteydessä työhyvinvoinnin kokemuksiin. Työn sopiva kuormittavuus, mahdollisuus erilaisten projektien toteuttamiseen sekä yhteisöllisyyden tunne edistivät hyvinvointia. Hyvän opettaja-oppilassuhteen muodostuminen koettiin merkitykselliseksi samoin kuin työolosuhteiden ja opetusvälineiden huomioiminen.

Työhyvinvointi merkitsi musiikkioppilaitoksessa innostuneisuutta ja motivoituneisuutta omaan työhön. Erityisen merkityksellistä oli saavuttaa tasapaino taiteellisen työn ja opetustyön sekä vapaa-ajan välille. Hyvä työelämä muodostui mielekkyyden ja merkityksellisyyden, ennustettavuuden ja turvallisuuden kokemuksista. Työssä koettu ilo aktivoi uusien asioiden tekemiseen ja edisti työn merkityksen löytämistä. Musiikkioppilaitoksen työhyvinvointia voidaan kehittää kaikkien niiden asioiden myötä, jotka tuottavat hyvinvointivaikutuksia oppilaitoksen henkilöstöön, johtamiseen ja työympäristöön.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää musiikkioppilaitoksen toiminnassa työtä ohjaavana ja työntekijöitä sitouttavana toimintamallina.