Maatalouden rakennemuutos on ajanut maatilat hankkimaan yhä suurempia ja tehokkaampia työkoneita. Raskaat koneet ja sesonkikiireet ovat lisänneet hyvän peltomaan kasvukunnon ylläpitämisessä haasteita. Raskaat koneet lisäävät maan tiivistymisriskiä. Riski on suuri erityisesti keväällä ja syksyllä, kun maa on yleensä märkä. Karjatiloilla lietelanta on saatava levitettyä lantasäiliöistä pelloille joka kasvukausi, vaikka olosuhteet eivät olisi levitykseen optimaaliset. Viimevuosien sateiset kesät ovat tuoneet esille peltojen vesitalouden ongelmia. Yksi suurimmista huonontuneen vesitalouden syistä on ollut maan tiivistyminen. Maan tiivistyminen mm. alentaa satoa, vähentää ravinteiden hyväksikäyttöä ja lisää työn tarvetta pellolla. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli vertailla lietelannanlevityskalustojen aiheuttamaa maan tiivistymistä Pohjois-Pohjanmaalle tyypillisellä karkealla kivennäismaalla ja lisätä maatalousyrittäjien ja urakoitsijoiden tietoa maan tiivistymisriskeistä.

Työn teoriaosuudessa selvitettiin maan tiivistymisen syitä ja ennaltaehkäisyä. Selvitystyön käytännön osuudessa verrattiin Suomessa yleisten lietteenlevityskalustojen tiivistämisriskejä karkealla kivennäismaalla. Työn toimeksiantajana oli Oulun ammattikorkeakoulun hallinnoima OmaNauta-hanke. Työn teoriaosan tietopohjana on käytetty aiheen kirjallisuutta, tutkimustietoa ja ajankohtaisia lähteitä internetistä ja lehdistä. Teoria-aineiston lisäksi työssä tehtiin vertailu monimenetelmän avulla. Varsinainen testiaineisto koostui useista penetrometrimittauksista, jotka koottiin Excel taulukko-ohjelmaan analysoitavaksi. Tuloksia kuvailtiin sanallisesti sekä havainnollistettiin kuvioin. Lisäksi vertailua tehtiin Terranimo-työkalun mallinnuksilla.

Vertailun keskeisimpiä tuloksia olivat kalustojen suuret erot kokonais-, akseli- ja rengaspainoissa sekä Terranimo-mallinnusten ja penetrometrimittausten tulokset kalustojen maan kuormitusvaikutuksista. Terranimo-mallinnuksien ja penetrometrimittauksien mukaan pienimmän kuormituksen maahan aiheutti vetoletkukalusto. Seuraavaksi pienintä kuormitusta aiheutti 14 m3:n lietevaunukalusto. Tuloksien mukaan suurinta kuormitusta maahan aiheutti 18 m3:n lietevaunukalusto ja seuraavaksi suurinta kuormitusta aiheutti itsekulkeva Vredo. 18 m3 lietevaunukaluston ja Vredon renkaiden tallomassa pinta-alassa suhteessa levitettyyn pinta-alaan oli kuitenkin merkittävä ero. Vredolla tallottu pinta-ala oli 50 % ja 18 m3:n lietevaunukalustolla se oli vain 9 % levitetystä pinta-alasta. Penetrometrimittausten mukaan tiivistymät eivät olleet millään kalustolla haitallisia, koska maan esikuormitusjännitys oli pohjamaassa hyvin suuri. Terranimo-tulosten ja yleisen teoriatiedon perusteella maan tiivistymisriskin minimoimiseksi voidaan suositella mahdollisimman vähän maata kuormittavan kaluston kuten vetoletkukaluston tai muun alle 8 tn akselipainon omaavan kaluston käyttöä.