TIIVISTELMÄ

Opinnäytetyössäni kuvaillaan miten omaiset kokevat etäomaishoitajana toimimisen ja miten hoiva ja huolenpito ilmenevät heidän toiminnassaan. Tutkimus liittyy Oulun seudun omaishoitajat ja Läheiset ry:n Paletti-projektiin, jossa annetaan palveluohjausta etäältä omaistaan hoitaville henkilöille. Tutkimuksessa etäältä omaistaan tukevasta henkilöstä käytetään nimitystä etäomaishoitaja.

Tutkimuksen viitekehyksessä tarkastellaan kuinka informaali ja formaali hoiva ja huolenpito on määritelty eri kirjallisuuslähteissä. Tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus, jonka lähestymistapana käytettään fenomenologis- hermeneuttista tutkimustapaa. Tutkimuksessa haastatellaan kuutta henkilöä, joista kaksi on pariskuntia. Kaikki haastateltavat toimivat eri paikkakunnilla asuvien vanhempiensa etäomaishoitajina. Tutkimuksen aineistokeruu-menetelmänä käytetään avointa haastattelumenetelmää ja aineisto on analysoitu aineisto-lähtöisen sisällönanalyysin avulla.

Tutkimustulokset osoittavat, että etäomaishoitajat kokevat huolta vanhempansa selviytymisestä arjessa, mikä näkyy kotiin liittyvien normaaleiden toimintojen tukemisena. Tulokset osoittavat, että vanhemman ikääntymisen myötä etäomaishoitajan vastuu hoivasta ja huolenpidosta kasvaa. Haasteltavat kertoivat auttavansa vanhempiaan lähes päivittäin tai useita kertoja viikossa tai tiedustelevansa puhelimitse vanhemman vointia useita kertoja päivän aikana. Tutkimus osoittaa, että etäomaishoitajat kokevat oman ajankäytön hallinnan haasteellisena, johtuen vaikeudesta yhdistää vanhemmista kannettava huolenpito omaan normaalin arkeen. Lisäksi tutkimuksen tuloksista näkyy, että vanhuksen hoiva ja huolenpito pohjautuu monitoimijamalliin ( welfare mix). Haastateltavat hoivasivat ja huolehtivat vanhemmistaan yksin, aviopuolisonsa, sisarustensa tai yhdessä vanhemman asuinkunnan tuottamien palveluiden turvin.

ABSTRACT

This thesis describes how family members experience working as care givers for relatives and how care and care giving is expressed in their actions. The study was affiliated with Oulu regions Care Giving Relatives and Friends Associations “Paletti” –project. The project focuses on giving guidance for people acting as remote care giving relatives. Throughout the study the term “remote care giver” is used to describe a family member or a relative supporting ones’ relative from distance.

The study framework focuses on reviewing how informal and formal care and care giving have been defined in different literature sources. The study methodology is qualitative, using a phenomenologic-hermeneutic approach. The study was conducted by direct open interviews with six individuals, from whom two were couples. All interviewees acted as remote care givers to their parents living in different regions. The interviews were analyzed by using material based content analysis.

The results showed that remote care givers experience worry on their parent’s survival in everyday life. This was shown as a support in normal home related everyday activities. The results also showed that as parents became older, the remote care givers experienced increased responsibility in care and care giving. The interviewees told that they help their parents nearly daily or many times a week or ask their parents wellbeing by phone many times a day. The study concluded that remote care givers experience their personal time management challenging, because of the difficulties in integrating their remote care giving activities to their personal everyday life. In addition the study concludes that the elderly care and care giving is based on a welfare mix. The interviewees gave care and managed their parents alone or together with their spouse, sister or the municipal services provided by the parent’s home municipality.