Koronaariangiografia on tutkimus, jonka avulla tutkitaan sydämen verisuonia ionisoivaa säteilyä hyödyntäen. Tutkimuksen aikana potilaan lisäksi myös henkilökunta altistuu ionisoivalle säteilylle. Ionisoiva säteily on terveydelle haitallista, joten altistumista sille pyritään välttämään kaikin keinoin. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia henkilökunnan annokset koronaariangiografiassa ovat.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmin. Ennen kirjallisuuskatsauksen aloittamista määriteltiin tutkimuskysymys, jonka pohjalta koko kirjallisuuskatsaus suoritettiin. Tämän jälkeen määriteltiin tutkimuskysymyksen pohjalta alkuperäisartikkeleille kriteerit, jotka niiden oli täytettävä jotta ne voitiin hyväksyä osaksi kirjallisuuskatsausta. Alkuperäisartikkelit haettiin kolmesta tietokannasta PubMedistä, EBSCO/CINAHLsta ja Medicistä. Aineistohaku suoritettiin suomeksi, saksaksi ja englanniksi. Aineistohaussa käytetyt hakusanat määriteltiin ennalta, niiden perusteella rakennettiin hakulausekkeet käyttäen Boolen operaattoreita. Valitut artikkelit arvioitiin käyttäen sitä varten luotua arviointimittaria. Artikkelit analysoitiin aineistolähteistä analyysiä ja induktiivista päättelyä hyödyntäen. Analyysiprosessia ohjasi tutkimuksen tarkoitus ja tehtävänasettelu.

Alkuperäisartikkeleista kerätyt henkilökunnan säteilyannokset löytyvät taulukoista seitsemän, kahdeksan ja yhdeksän. Laskennallista keskiarvoa näistä säteilyannoksista ei laskettu, sillä tutkimuskohtaiset säteilyannoksiin vaikuttavat muuttujat olisivat vääristäneet saatua arvoa. Analyysin perusteella nousi esille kolme säteilyaltistukseen vaikuttavaa merkittävää tekijää. Potilaan koko korreloi voimakkaasti säteilyaltistuksen kanssa; mitä suurempi potilas on, sitä suurempi on henkilökunnan säteilyaltistus. Säteilysuojien käyttö oli hyvin perusteltua ja niitä olisi tärkeä käyttää oikeaoppisesti. Punktiopaikka ja projektiosuunnat vaikuttavat säteilyaltistukseen, yhteisenä selittävänä tekijänä näille kahdelle oli etäisyys säteilynlähteeseen.

Kirjallisuuskatsauksen aikana havaitsin useampien tutkimusten keskittyvän voimakkaasti punktiokohdan vaikutukseen henkilökunnan säteilyaltistukselle. Tämän onkin aihe joka mielestäni ansaitsisi kokonaan oman tutkimuksen. Toinen aihe johon törmäsin usein, oli tietokonetomografiaohjattu sepelvaltimoiden kuvaus ja siihen liittyvät säteilyannokset. Tietokonetomografiaa käsittelevät artikkelit on tietoisesti jätetty pois tästä kirjallisuuskatsauksesta, mutta aihetta olisi syytä tutkia.