Tavoitteena oli tarkastella, kannattaako yrityksen siirtyä käyttämään toista asennusmenetelmää tulevissa lämmitysputkistourakoissaan. Lähtökohtana olivat musta hiiliteräsputki ja sen asentaminen, joita verrattiin sähkösinkittyyn hiiliteräkseen, kupariin ja komposiittiin sekä niiden asennusmenetelmiin. Tavoitteena oli myös kertoa yleistä tietoa materiaalien ominaisuuksista sekä esittää lämmitysputkistourakan suurimmat kustannusten aiheuttajat. Esimerkkikohteena käytettiin koulurakennusta Sievissä.

Teoriaosassa vertailtiin putkistojen ominaisuuksia. Vertailussa tarkasteltiin mm. materiaalien käyttöominaisuuksia ja korroosiokestävyyttä. Lisäksi perehdyttiin materiaalien liitostekniikoihin ja niissä tarvittaviin työkaluihin. Tietämällä vertailtavien materiaalien ominaisuudet ja liitostavat, voitiin varmistaa niiden soveltuvuus lämmitysputkistojärjestelmäasennuksiin.

Kustannusvertailussa selitettiin materiaalien määrälaskennan toteutustapa. Vertailun tulokset esitettiin materiaalin ja työn urakkahintana sekä yhteishintana, jossa laskettiin yhteistulokseen myös työntekijöistä maksettavat sosiaalikulut.

Vertailun halvin materiaali oli musta hiiliteräs, jonka urakkahinta koostui pääsääntöisesti asennuskustannuksista. Vertailtavien materiaalien kalliit liitososat nostivat niiden urakkahintaa huomattavasti. Laskennassa, jossa huomioitiin myös sosiaalikulut, oli sosiaalikulujen osuus merkittävä. Lähtötietojen vuoksi ei sosiaalikuluista voitu kuitenkaan tehdä johtopäätöksiä. Urakkahinnasta ilmeni, ettei ole taloudellisesti kannattavaa vaihtaa nykyistä asennusmenetelmää toiseen.