Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa varhaiskasvattajien tunnetietoisuudesta. Tavoitteena oli selvittää, kokevatko varhaiskasvattajat negatiivisia tunteita työssään, mitä tunteita he kokevat ja mistä negatiiviset tunteet työssä johtuvat. Selvitettävänä oli myös, onko negatiivisilla tunteilla merkitys työssä ja työhyvinvointiin. Lisäksi selvitettiin varhaiskasvattajien tapoja käsitellä negatiivisia tunteita.

Opinnäytetyön aineisto kerättiin Webropol−kyselynä. Kyselyyn vastasi 23 Lappeenrannan alueella varhaiskasvatuksessa työskentelevää. Aineisto käytiin läpi käyttäen sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Kvalitatiivinen aineisto luokiteltiin induktiivisen sisällön analyysin avulla.

Tutkimustulosten mukaan varhaiskasvattajista suurin osa tunnisti työhön liittyviä negatiivisia tunteitaan. Työstä johtuvia negatiivisia tunteita varhaiskasvattajille aiheuttivat haasteet vanhempien kanssa, haasteet lasten kanssa, haasteet työyhteisössä, haasteet työn organisoinnissa, haasteet työn tekemisessä ja henkilökohtaiset haasteet. Negatiiviset tunteet vaikuttivat varhaiskasvattajien mukaan työn tekemiseen sekä kohtaamiseen ja läsnäoloon.

Tulosten mukaan negatiivisilla tunteilla on ollut vaikutusta työhyvinvointiin. Negatiiviset tunteet olivat laskeneet työmotivaatiota, työstä irtautuminen oli vaikeutunut ja pahimmassa tapauksessa ne olivat aiheuttaneet sairaslomia ja työuupumusta. Negatiivisia tunteita käsiteltiin henkilökohtaisesti ja usein myös työkaverin kanssa. Negatiivisia tunteita haluttiin käsitellä työyhteisössä, työnohjauksessa ja johtajan kanssa. Työnohjausta haluttiin enemmän.

Lisää tutkimusta voitaisiin tehdä selvittämällä, miten työyhteisössä pystytään parantamaan negatiivisten tunteiden rakentavaa käsittelyä. Lisäksi varhaiskasvattajien tunnetietoisuuden ja tunnetaitojen lisääminen olisi tärkeää. Tunnetietoisuuden ja tunnetaitojen osaaminen ja opettelu tulevat tulevaisuuden työelämässä korostumaan.