Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Uudenkaupungin A-killan päihdekuntoutujien kokemuksia perusterveydenhuollon asiakaslähtöisyydestä. Tutkimus-tehtävinä oli selvittää, minkälaisia kokemuksia päihdekuntoutujilla oli terveydenhuollon henkilöstön kanssa kohtaamisista sekä minkälaiset tekijät vaikuttivat kohtaamisten onnistumiseen tai epäonnistumiseen. Lisäksi haluttiin tietää, otetaanko päihdekuntoutujien omat mielipiteet ja toiveet huomioon perusterveydenhuollossa. Tavoitteena oli saada tietoa, jota voitaisiin hyödyntää A-killan jäsenten ja perusterveydenhuollon yhteistyötä kehitettäessä.

Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin tekemällä teemahaastattelu viidelle päihdekuntoutujalle, jotka halusivat vapaaehtoisesti osallistua tutkimukseen. Haastattelut tehtiin kesäkuussa 2016. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen.

Haastateltavien kokemukset asiakaslähtöisyyden toteutumisesta perusterveydenhuollossa liittyivät vahvasti vuorovaikutukseen heidän ja hoitohenkilökunnan välillä. Tulosten mukaan päihdekuntoutujien onnistuneisiin kohtaamisiin perusterveydenhuollon henkilöstön kanssa vaikuttivat hyvä hoito ja hoitoon pääsy, asiallisuus, kuulluksi tuleminen, hoitohenkilöstön asenne ja lupausten pitäminen. Epäonnistuneiksi koettuihin kokemuksiin liittyivät hoitoon pääsemisen vaikeus, puutteellinen jatkosuunnitelma tai epäselvät hoito-ohjeet, lupausten pettäminen, osaamattomuus, puutteelliset perustelut, hoitajan vaihtuminen, kiire ja huonoksi koetut asenteet. En-sikohtaamisen merkitys korostui, ja lisäksi tuotiin esille vakavasti otetuksi tulemisen tarvetta ja kuuntelun merkitystä. Osa haastatelluista koki omien mielipiteiden ja toiveiden huomioinnin jääneen ohitetuksi varsinkin hoitoon pääsyyn liittyen.

Jatkossa olisi tärkeää kehittää päihdekuntoutujien kokemaa asiakaslähtöisyyttä perusterveydenhuollossa esimerkiksi tarjoamalle henkilöstölle täydennyskoulutusta vuorovaikutukseen ja päihde- ja mielenterveyssairauksiin liittyen. Lisäksi asiakasvastaavat tai palveluohjaajat voisivat olla hyödyksi palveluohjauksessa. Palvelun-käyttäjien ja kokemusasiantuntijoiden hyödyntämistä palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä tulisi lisätä.