Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Varppeen koulun yhdeksännen luokan oppilaiden liikuntatottumuksia, liikuntatietoutta sekä liikuntaan liittyvää tiedonsaantia. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa koulun henkilökunnalle, jotta se voi tarvittaessa kehittää liikuntaan liittyvää tiedonsaantia sekä näin vähentää mahdollista liikkumattomuutta.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Laitilan Varppeen koulun yhdeksäsluokkalaiset (N=115). Aineistonkeruu suoritettiin kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi 66 oppilasta. Vastausprosentti oli 57 %. Tutkimustulosten mukaan suurin osa nuorista liikkui liikuntasuositusten mukaan yli tunnin päivässä ja heidän asenteensa koululiikuntaa kohtaan oli positiivinen. Kuitenkin vain vajaa neljännes kertoi harrastavansa liikuntaa päivittäin, joten liikuntasuositusten ei voida katsoa täysin toteutuneen. Suosituimmiksi liikuntamuodoiksi vapaa-ajalla osoittautuivat pyöräily, kävely/retkeily, kuntosali ja pallopelit. Lähes puolet vastaajista kertoi harrastavansa säännöllisesti jotain ohjattua liikuntaa.

Oppilaista suurimmalla osalla oli hyvä liikuntatietous. Eniten vääriä vastauksia tuli kysymykseen, kuinka kauan arkiliikuntaa tulisi harrastaa päivittäin. Eniten tietoa liikunnasta oppilaat olivat saaneet opettajalta ja vanhemmilta. Mieluiten oppilaat haluaisivat saada tietoa valmentajalta. Liikuntaan liittyvistä asioista parhaiten oppilaat olivat saaneet tietoa liikunnan merkityksestä terveydelle. Vähiten tietoa vastanneet olivat saaneet liikuntasuosituksista. Tutkimustulosten mukaan eniten tietoa liikuntaan liittyen oppilaat olivat saaneet videoina/TV:stä sekä Internetistä. Oppilaat kokivat myös haluavansa tietoa mieluiten Internetistä sekä videoina/TV:stä. Kaikista vastanneista vajaa viidennes koki tarvitsevansa lisää tietoa liikunnasta.

Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää syitä nuorten liikunnan harrastamiseen sekä liikkumattomuuteen. Tätä kautta kouluissa pystyttäisiin mahdollisesti puuttumaan nuorten liikkumattomuuteen paremmin. Mielenkiintoista olisi myös tietää lisää, mitä nuoret tietävät liikunnan vaikutuksesta psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen, sekä heidän omia kokemuksiaan aiheesta. Jatkossa olisi myös tärkeää tutkia terveydenhoitajan roolia liikuntakasvatuksessa, koska tämän tutkimuksen mukaan nuoret saavat vähän tietoa terveydenhoitajalta liikuntaan liittyvistä asioista.