Vuonna 2016 Pohjois-Savossa tuotettiin 1 321 hehtaarin alueella puutarhamarjoja 236 yrittäjän toimesta. Alueen tuottama sato on noin neljännes koko Suomen puutarhamarjasadosta. Erityisesti Suonenjoen seudulla on pitkät perinteet marjanviljelyssä. Mansikan on todettu saapuneen alueelle jo vuonna 1915. Tuotanto painottuu enimmäkseen avomaalle, mutta tunnelituotanto on yleistymässä.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää marjatiloilla syntyvät jätteet ja jätteiden käsittelytavat. Opinnäytetyössä tehtiin kyselytutkimus, jossa selvitettiin marjatilojen tämänhetkisen jätehuollon tilanne sekä tilojen kohtaamat on-gelmat jätehuollossa Kuopion kaupungin alueellisten ympäristön suojelupalveluiden toimialueella. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimivat Kuopion kaupungin alueelliset ympäristön suojelupalvelut sekä Suonenjoen seudun mar-janviljelijäin yhdistys ry. Lisäksi Jätekukko Oy toimi opinnäytetyössä ohjaavana tahona.

Opinnäytetyö jakaantui kolmeen osioon. Ensimmäisessä osiossa käsiteltiin marjanviljelyn ominaisuuksia ja viljelyssä käytettäviä materiaaleja. Toinen osio käsitteli jätelainsäädäntöä ja alueellisia jätehuolto määräyksiä. Kolmas osio käsitteli kyselytutkimuksen toteuttamista ja saatujen tuloksien analysointia. Kyselytutkimus toteutettiin verkko-kyselynä. Vähäisestä vastaajamäärästä johtuen osa vastauksista kerättiin puhelimitse.

Tutkimukseen vastasi yhteensä 45 marjanviljelijää. Vastausprosentiksi muodostui näin ollen 53. Tutkimuksen tulok-sista selvisi, että valtaosa vastanneista tiloista lajittelee jätteet. Tulokset osoittivat myös sen, että tilat ovat koh-danneet jätehuollossa ongelmakohtia esimerkiksi katemuovien suhteen. Ongelma kohtiin he toivovat selkeämpiä toimintamalleja sekä ratkaisuja. Tuloksista käy myös ilmi, että kausityöntekijät majoittuvat pääsääntöisesti tiloilla, jolloin heidän tuottamiensa kotitalousjätteiden käsittely on viljelijän vastuulla.

Tutkimuksen tuloksiin perustuen voi todeta, että suurimmiksi haasteiksi tiloilla ovat nousseet katemuovien käsittely sekä työntekijöiden kotitalousjätteiden lajittelu. Tutkimus osoitti, että jätealan toimijoiden tarjoamat lajitteluoppaat eivät ole tavoittaneet kaikkia viljelijöitä. Kotitalousjätteiden lajitteluun on jo olemassa hyviä kuvallisia oppaita myös venäjän ja englannin kielellä, mutta niiden markkinointiin täytyisi kiinnittää enemmän huomiota. Tulevaisuudessa tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää mahdollisten marjatiloille kohdistettujen lisäohjeistusten tekemisessä.

In 2016 there were 236 berry farmers North Savo. The berry production area was 321 hectares. The crop of this area is approximately a quarter of the overall garden berry crop in Finland. Especially Suonenjoki region has long traditions in berry farming. Strawberry farming has started as early as in 1915 in Suonenjoki. Strawberry production is mostly outdoor strawberries, but tunnel production is becoming more common.

The aim of this thesis was to research what kind of waste is developed on berry farms and how farms have organised their waste disposal. A survey was made as a part of this thesis to research the current state of the waste disposal on farms and the problems farms have encountered in waste management in the domain of regional environmental protection services in the city of Kuopio.

The client organisations of this thesis are Kuopion kaupunki alueelliset ympäristön suojelupalvelut (Regional envi-ronmental protection services in the city of Kuopio) and Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys ry. (Association for berry farmers in Suonenjoki region). Also Jätekukko Oy gave guidance to this thesis.

The thesis is divided into three parts. The first section discusses features of berry farming and materials used in farming berries. The second section discusses the waste management act and the regulation of the act in region level. The third part discusses the execution of the survey and analyses of the results. The survey was made online. Some of the answers to the survey were given by phone, due to the low level of answers in the online survey.

45 berry farmers answered the survey so the response rate was 53 per cent. The conclusion of the survey is that the most of the berry farms sort their wastes properly. Also many of the farms had issues with waste disposal, for example on how to recycle plastic mulch. The respondents hope for clearer instructions for waste management and solutions for problematic waste. According to the survey result most of the seasonal workers stay on the farms during the season and therefore the farmer is responsible for seasonal workers’ household waste.

As the result of the survey it is noted that the biggest challenges in waste disposal on berry farms are recycling the plastic mulch and the seasonal workers’ household waste. The research indicates that the waste guides (Jäteopas) provided by waste operators have not reached all the farmers. There are good guides for sorting household waste in English and Russian, but the waste operators should pay attention on marketing those guides. In the future the results of this research can be used to develop targeted guides for berry farms.