Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) ovat yksi suurimmista toimintakyvyttömyyteen ja kuolemaan johtavista syistä maailmassa. Suomessa 24 000 henkeä sairastuu aivoverenkiertohäiriöön vuosittain ja ne ovat kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Aivoverenkiertohäiriöillä on suuria vaikutuksia sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Sairastuminen voi aiheuttaa yksilölle ja hänen läheisilleen suuria fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia. Yhteiskunnalle sairastumisesta aiheutuu merkittäviä kustannuksia, sillä sairastunut ihminen voi tarvita yhteiskunnan tukea elämänsä loppuun saakka.

Koska aivoverenkiertohäiriöt ovat yleisiä, on tarpeellista tutkia myös innovatiivisiin teknologioihin pohjautuvien uusien kuntoutustyökalujen tarjoamia mahdollisuuksia. Yksi tällainen on virtuaalitodellisuus (VR), eli tietokonelaitteistolla ja -ohjelmistolla luotu interaktiivinen simulaatio, missä käyttäjä voi olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, minkälaisia VR-teknologioita aivoverenkiertohäiriöiden kuntoutuksessa on käytetty, minkälaisia tuloksia niillä on saavutettu ja minkälaisilla mittareilla kuntoutujan toimintakykyä on arvioitu. Tavoitteenamme oli tarjota toimeksiantajallemme Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle viimeaikaista, suomenkielistä tutkimustietoa VR-teknologioiden käytöstä aivoverenkiertohäiriöiden fysioterapiassa.

Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksia haettiin PubMed-, Cinahl-, PEDro- ja Medic-tietokannoista. Haku rajattiin koskemaan suomen- ja englanninkielisiä satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia. Katsauksemme keskittyi vuoden 2010 ja sen jälkeen julkaistuihin tutkimuksiin, koska VR-teknologia kehittyy jatkuvasti nopealla tahdilla. Hyväksymiskriteerit täyttäviä tutkimuksia valikoitui mukaan 25 kappaletta.

Katsaukseen valikoituneissa tutkimuksissa käytettiin useita erilaisia VR-sovelluksia, joista osa oli kaupallisia ja osa kuntoutusta varten suunniteltuja sovelluksia. Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta, että alaraajojen toimintakykyä harjoitettaessa aivoverenkiertohäiriöstä kuntoutuva henkilö hyötyy enemmän VR-kävelyharjoittelusta kuin kaupallisista peleistä. Katsaus osoitti, että yläraajaa harjoitettaessa käytettävällä VR-teknologialla ei ollut merkitystä, kun VR-teknologiaa käytettiin muun kuntoutuksen lisänä. VR-sovellusten vaikutusten mittaamiseen käytettiin useita erilaisia toimintakyvyn mittareita.

Tämän katsauksen perusteella voidaan todeta, että VR-teknologian käyttö tavanomaisen kuntoutuksen lisänä voi tarjota lisähyötyä AVH-kuntoutuksessa. Opinnäytetyöstä nousi kolme jatkotutkimusaihetta: (1) Mitkä VR-pohjaisen kävelyharjoittelun tekijät vaikuttavat positiivisesti tasapainoon? (2) Mikä on reaalimaailman toisintamisen rooli VR-kävelyharjoittelun vaikuttavuudessa? (3) Millainen vaikuttavuus VR-teknologioiden käytöllä olisi suomalaisessa AVH-kuntoutuksessa?