Opinnäytetyö on tehty toimeksiantoja kahdelle lypsykarjatilalle jotka sijaitsevat Pohjois-Savossa. Opinnäytetyön tarkoitus on, että siitä olisi hyötyä kyseisille tiloille ja muille seosrehuyhteistyötä harkitseville maatalousyrittäjille. Työn tavoitteena on auttaa seosrehu yhteistyötä haluavia tiloja siirtymään teoriasta käytäntöön. Tavoitteena oli myös löytää tiloille toimiva yhteistyömalli, jonka avulla on helppo organisoida työt ja jakaa kustannukset. Työn ohessa syntyi myös seosrehuyhteistyön sopimusluonnos. Sopimuksesta on tehty tarkka, jotta yhteistyössä vältyttäisiin erimielisyyksiltä ja se saataisiin toimimaan joustavasti.

Tutkimukseen aineistoa kerättiin erilaisista lähteistä sekä haastatteluiden avulla. Haastattelut suunnattiin koneyhteistyötä harjoittaviin tiloihin. Yhdellä tilalla oli harkittu yhteistä seosrehuvaunua, mutta maaston muodot eivät antaneet siihen mahdollisuuksia. Toisessa esimerkissä seosrehuvaunun omisti kolme osakasta. Heillä oli samankokoiset tilat joiden oli helppo jakaa kustannukset ja yhteistyö toimi normaalina koneyhteistyönä. Haastattelimme myös Vänninmäen kuivuri osakeyhtiön puheenjohtajaa ja yritimme sen kautta saada vastauksia työmme ongelmiin.

Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus sekä toimintatutkimus. Työssä täytyi olla kaksi tutkimusmenetelmää, koska työhön kerättiin tietoa haastatteluiden avulla ja työ oli toimeksianto kahdelta tilalta. Aineistoa pyrittiin keräämään niin, että teoria olisi helppo siirtää käytäntöön. Toimintatutkimuksen tarkoituksena on myös parantaa sekä kehittää nykyistä tilannetta paremmaksi. Haastatteluiden avulla saimme vastauksia kysymyksiin kuinka työt jaettaisiin, kustannusten jako ja minkälaisia etuja yhteisellä vaunulla saavutettaisiin. Haastatteluiden pohjalta oli helppo rakentaa sopimusluonnospohja.

Haastatteluissa kävi ilmi, että yhteisillä koneilla saadaan parempi käyttöaste ja voidaan hankkia suurempi kone. Myös vapaapäivien merkitys ruokintatöistä oli merkittävä tekijä. Merkittävänä pidettiin myös, että kustannukset saadaan jaettua ja niiden osuus on paljon pienempi, kuin että jokaisella olisi oma kone. Tilattaessa seosrehukomponentteja voidaan tilata suurempia määriä jolloin hinta on matalampi. Suurimpana haasteena koettiin erimielisyyksien syntyminen. Yhteistyö ei voi olla ikuista ja yleensä toisen luopuessa omasta osuudesta tapahtuu erimielisyyksiä. Suurin osa koneyhteistyöstä on tehty suullisen sopimuksen pohjalle. Kirjallinen sopimus auttaisi paljon enemmän, koska asiat ovat kirjattuna paperille. Erimielisyyden syntyessä asiat voidaan tarkastaa paperilta ja sen avulla voidaan asiat selvittää helpommin. Sopimukseen olisi hyvä lisätä jokaisen osakkaan osuus koneesta. Tämä auttaa kustannusten korjaus- ja käyttökulujen jakamisessa ja helpottaa koneyhteistyön toiminnassa.

Our thesis has been done as an assignment for two dairy farms which are located in northern Savo. The thesis aims to help farms which want to co-operate in mixed feeding move from theory to practice. Our goal was also to find a functional collaboration form which makes work organizing and cost dividing easy. Together with the thesis was created a contract model concerning total mixed ration and co-operation. The contract is quite precise so that there would not be any misunderstandings and the co-operation would be workable.

We gathered material for our thesis from different sources and we also interviewed a couple of entrepreneurs. The interviews were aimed towards entrepreneurs who already practice machine co-operation. One of the farms had been considering a common mixing wagon but because of the surroundings it was not possible to put into practice. In another example a mixing wagon was owned by three farms. They had approximately the same size farms so the cost dividing and co-operation worked as normal machine cooperation. The chairman of the Vänninmäki dryer cooperation was also interviewed, so that a lot of the answers to the problems outlined in the thesis may be obtained.

The research was a qualitative research as well as an activity analysis. Two research methods had to be used in the thesis because the material was collected by interviews and the thesis was an assignment for two farms. Material was attempted to be collected so that it would be easy to move theory to practice. The purpose of the activity analysis is also to improve and develop the current situation. With the help of interviews lots of answers to questions like how the work would be distributed, how the costs would be divided and what kind of benefits would be achieved with shared mixing wagon were obtained. Based on the interviews it was easy to make an example contract.

The interviews showed that with common machinery higher utilization can be achieved and a bigger machine can be purchased. The importance of free time from the feeding of cows was also a significant factor. Dividing costs and the fact that the costs are smaller than if every farmer would have their own machine was seen as very important as well. Farmers can reserve bigger amounts of feeding components and the price is lower as well when they work together. If a farmer orders feeding components by oneself the price can be bit higher. The arising of arguments was seen as the biggest challenge in liaison. Co-operation cannot be forever and usually when another person wants to give up his share potential conflict can happen. Nowadays most of the farmers’ machine cooperation is based on a spoken agreement. A written agreement would be useful because all the facts that people have to consider in cooperation would be written down. And when the contract is literary things are easier to handle.