Maatalouden rakennemuutos on ollut nopeaa ja muutospaineet kasvavat edelleen. Toimintaympäristön muuttuessa kuormitustekijät lisääntyvät ja työhyvinvointiin tulee kiinnittää huomiota entisestään. Maatalousyrittäjien työhyvinvointia on tutkittu paljon. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten työhyvinvointia johdetaan muuttuvissa maatalousyrityksissä ja mitataanko yrittäjien työhyvinvointia. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli MTK-Pohjois-Savo.

Tutkimuksessa käytettiin laadullisia menetelmiä. Opinnäytetyössä teemahaastateltiin alkuvuonna 2022 kahdeksaa maatalousyrittäjää Pohjois-Savon alueelta. Tuotantosuunnat olivat marjanviljely sekä maidontuotanto. Yrittäjien lisäksi tehtiin kirjallinen kysely Melan, MTK:n ja Työterveyslaitoksen asiantuntijoille. Yrittäjien haastatteluiden tuloksia ja asiantuntijoiden vastauksia saatiin näin verrattua keskenään.

Opinnäytetyön tulokset olivat osittain ristiriitaiset yrittäjien ja asiantuntijoiden välillä. Asiantuntijoiden näkemyksen mukaan työhyvinvointia ei johdeta maatalousyrityksissä, eikä termiä "työhyvinvoinnin johtaminen" ole jalkautettu yrityksiin. Haastatelluista yrittäjistä kuitenkin suurin osa koki tekevänsä toimenpiteitä työhyvinvointinsa eteen ja johtavansa työhyvinvointiaan.

Opinnäytetyön tuloksista tuotettiin työn tilaajalle sosiaalisen median kampanja. Kampanjassa oli kuusi julkaisua työturvallisuudesta, työhyvinvoinnin johtamisesta, kuormitus- ja voimavaratekijöistä sekä tukipalveluista. Opinnäytetyö tuotti tietoa työn tilaajalle työhyvinvoinnin johtamisen tasosta pohjoissavolaisissa yrityksissä. Opinnäytetyön tuloksista voitiin tehdä johtopäätös, että työhyvinvointi otetaan huomioon yrityksissä, mutta terminä työhyvinvoinnin johtaminen on tuntematon. Työhyvinvointia ei myöskään systemaattisesti mitata tai sille aseteta tavoitteita, joten sen kehittäminen ja seuranta ovat puutteellisia.