Opinnäytetyön keskeisenä tavoitteena oli antaa Kuopion kaupungille sekä sen ruokapalvelutuottaja Servicalle kei-noja edistää kouluruokailua eri tavoin. Opinnäytetyöprosessin aluksi kartoitettiin Suomessa kouluruokailun edistä-miseksi toteutettuja projekteja sekä käytiin läpi Kuopion kaupungin ja Servican nykytilanne kouluruokailuun liittyen. Niistä koottiin lehdistötilaisuudessa pidettävä esitys, jossa tekijät antoivat Kuopion kaupungille ja Servicalle paran-tamisehdotuksia kouluruokailun edistämiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota kehittämisideoita Kuopion kau-pungille ja Servicalle, jotta ne voisivat kehittää kouluruokailua asiakkaiden eli oppilaiden näkökulmasta. Toimeksiantajana opinnäytetyössä on Savonia-ammattikorkeakoulu.

Suomessa maksuton kouluruokailu on lain velvoittama ja osa opetussuunnitelmaa. Kouluruoan tarjoaminen alkoi vuonna 1948 ja se on kehittynyt vuosikymmenien kuluessa. Kouluruokailu on osa oppilaiden hyvinvointia ja kasvua, se edistää terveyttä, ruokailutapoja sekä suomalaista ruokakultturia. Suomalainen kouluruokailu on huippuluokkaa ja maailmanlaajuisesti tunnettua. Kouluruokailuun ja ruokalistojen suunnitteluun on annettu tarkat kriteerit perusopetuslaissa.

Kouluissa tarjottava ruoka perustuu kouluruokasuosituksiin sekä valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuonna 2008 antamiin ravitsemussuosituksiin. Kouluruokalounaan tulee kattaa yksi kolmasosa päivän energiatarpeesta, sen tulee olla myös maukas ja terveellinen sekä toteuttaa suositellut ravintoarvot. Kouluruokalounas tulee tarjota säännöllisesti kerran päivässä. Tarvittaessa oppilailla tulee olla myös mahdollisuus välipalaan. Ruokailuympäristön tulee olla tarkoitukseen sopiva ja viihtyisä. Ruokalistasuunnittelulla vaikutetaan tehtäviin elintarvikehankintoihin sekä varastointiin, se myös vaikuttaa ruokalistan sisältöön. Ruokavalion tulee olla monipuolinen, nautittava, tasapainoinen ja värikäs. Eri ainesosia tulee olla tarjolla kohtuullisesti. Erilaiset rakenteet ja muodot sekä vihannesten ja kasvisten runsas esillelaitto tekevät ateriasta houkuttelevamman.

Muista Pohjoismaista Ruotsissa on maksuton kouluruokailu ja kouluruokaneuvosto, jonka kautta oppilaat voivat vaikuttaa kouluruokailuun. Islannissa laki määrää tarjottavaksi terveellistä ruokaa. Tanskassa ja Norjassa vain harva koulu tarjoaa lämpimän kouluruokalounaan, usein lounaaksi on tarjolla leipää ja kasviksia sekä hedelmiä. Yhdysvalloissa kouluruoka on usein valmiiksi pakattua ja epäterveellistä. Isossa-Britanniassa kouluruokailua kehitetään terveellisemmmäksi, Skotlannissa tarjotaan maksullisia kouluruokalounaita. Englannissa on vuodesta 2014 asti ollut käynnissä kokeilu maksuttomasta kouluruoasta 4-7 – vuotiaille lapsille.

Tehdyistä ehdotuksista kävi ilmi, että oppilaiden osallistumisella kouluruokailun suunnitteluun on positiivinen vaiku-tus. Oppilaat voivat osallistua kouluruokalounaan järjestämiseen esimerkiksi tilojen- tai ruokalistojen suunnittelulla tai jätteen määrän käsittelyllä. Myös kouluruokalounaan ympärille rakennetut positiivisen imagon tapahtumat sekä kouluruokalounaan uudelleen brändäys lisäävät arvostusta kouluruokaa kohtaan. Kotimaisten raaka-aineiden sekä lähiruoan käyttö kouluruokalounaalla lisäävät arvostusta sitä kohtaan. Kouluruokadiplomilla koulu osoittaa täyttä-vänsä annetut kriteerit ravitsemuksellisesti, kasvatukselliseksi sekä ekologisesti.