Leikki-ikäisellä lapsella on useita sairaalaan liittyviä pelkoja, jotka voivat heijastua lapsen turvallisuudentunteeseen sekä käyttäytymiseen. Lapsi on yhteistyökykyisempi ja vähemmän ahdistunut, jos hänen pelkonsa otetaan huomioon ja häntä autetaan pelosta selviytymisessä. Pelkojen poistaminen ja lievittäminen riippuvat paljolti hoitohenkilökunnan halusta ehkäistä ja tunnistaa pelkoja sekä auttaa lasta selviytymään. Sairaanhoitajan näkökulmasta lasten hoitotyön sisältöä on tutkittu hyvin vähän.

Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa sairaanhoitajan näkökulmasta leikki-ikäisen lapsen pelkojen lievittämisestä hoitotyön kehittämiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata leikki-ikäisen lapsen pelkojen lievittämiskeinoja lastenosastolla sairaanhoitajan näkökulmasta. Opinnäytetyötä ohjannut tutkimuskysymys oli: Millaisia keinoja sairaanhoitajat käyttävät lievittäessään leikki-ikäisen lapsen pelkoja lastenosastolla?

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin erään sairaalan lastenosaston neljältä sairaanhoitajalta. Haastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna teemoittain. Aineiston analysointiin käytettiin sisällönanalyysiä.

Opinnäytetyön tulosten mukaan sairaanhoitajat käyttivät leikki-ikäisen lapsen pelkojen lievittämiseen sosiaalisen tuen antamista, sanallisia keinoja, tiedon antamista, lapsen ja perheen osallistamista lapsen hoitoon, kivunlievitystä ja sairaanhoitajien välistä yhteistyötä.

Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kaikissa terveydenhuollon toimintayksiköissä, joissa on asiakkaana ja potilaana leikki-ikäisiä lapsia. Tuloksia voivat hyödyntää myös terveydenhuollon ammattilaiset, jotka kohtaavat työssään vähemmän leikki-ikäisiä lapsia, ja siten tarvitsevat enemmän tietoa pelkojen lievityskeinoista. Opiskelijat voivat opinnäytetyön tulosten avulla valmistautua lasten hoitotyön harjoitteluun. Tuloksia voidaan hyödyntää lisäksi hoitotyön opetuksessa ja uuden työntekijän perehdyttämissä.

A preschool-aged child has many hospital-related fears that can reflect on the child’s sense of security and behaviour. When the child’s fears are acknowledged and the child is helped with coping with fears, he/she is more able to cooperate. Removing fears and alleviating them depend much on the nursing staff’s willingness to prevent and recognize fears and to help the child with coping. There is only little research data of paediatric nursing from nurse’s point of view. The aim of this thesis was to provide empirical information of the means nurses use to alleviate fears of a preschool-aged child, which information can be used to develop nursing. The purpose of this thesis was to describe the means nurses use to alleviate fears of a preschool-aged child in a paediatric ward. The research question was: What means do nurses use to alleviate fears of a preschool-aged child in a pediatric ward? The thesis was carried out as a qualitative study. The research material was collected from four nurses at one hospital’s paediatric ward. The interview was carried out as a group interview using themes. Content analysis was used to analyze the research material. The results of this thesis conclude that nurses give social support, use verbal means, give information, involve the child and family in the child’s treatment, relieve pain, and cooperate with other nurses when alleviating fears of a preschool-aged child. The results of this thesis can be used in all healthcare services that have preschoolaged children as customers and patients. Those healthcare professionals who meet less preschool aged children in their profession, and therefore need more information about methods used to alleviate fears can also use the results of this thesis. Also students can use the results to prepare for practical training in children’s nursing. The results can also be used in nursing education and when introducing a new employee to their job.