Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää puoliso-omaishoitajien kokemuksia intervallihoidosta; millä tavalla se tukee heitä ja heidän puolisoitaan ja mitä kehittämis-haasteita he esittävät Oulaisten intervallihoitoon. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää puoliso-omaishoitajien kokemuksia omaishoitajuudesta. Tavoitteena oli tuoda esiin intervallihoidon kehittämistarpeita.

Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen eli laadullinen menetelmä. Laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Teemahaastatteluun osallistui kuusi puoliso-omaishoitajaa, joiden puolisot kävivät säännöllisesti tai satunnaisesti intervallihoidossa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.

Tutkimustulosten mukaan intervallihoito tukee puoliso-omaishoitajien vapaa-ajan toteutumista, jolloin he pystyvät panostamaan omaan hyvinvointiinsa. Omaishoitajat esittivät kehittämistarpeita intervallihoidossa; omaishoidettavan toimintakyvyn säilymisen tukeminen ja heidän viihtyvyyteensä panostaminen sekä omaishoitajan tukemisen lisääminen. Lisäksi tuloksissa tuli esille puoliso-omaishoitajien kokemuksia omaishoidon sitovuudesta, voimavaroista, selviytymiskeinoista ja heidän raskaiksi kokemiaan asioita. Tutkimus osoitti myös, että hoito- ja palvelusuunnitelmista puoliso-omaishoitajilla ei ollut tietoa ja myös yhteistyö hoitohenkilökunnan ja omaishoitajien välillä oli puutteellista.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että intervallihoito antaa puoliso-omaishoitajille mahdollisuuden levätä, mutta he kaipasivat intervallijaksoja kuitenkin säännöllisiksi oman jaksamisensa tukemiseksi. Intervallijaksot omaishoidettavien tukijana vaativat kehittämistä omaishoidettavan toimintakyvyn edistämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi yksiköissä. Myös hoito- ja palvelusuunnitelmat intervallihoidossa vaativat kehittämistä.