Ulkoisten sädesuojien käyttö on tärkeä osa säteilysuojelua. Yksinkertaisesti säteilyltä suojaaminen tarkoittaa sitä, että säteilyn lähteen ja suojattavan alueen välillä on jotakin, joka absorboi säteilyn. Sädesuojaus perustuu säteilyn intensiteetin asteittaiseen vähentymiseen väliaineessa. Säteilysuojelullisesti suurin hyöty saadaan suojaamalla säteilylle erityisesti herkkiä elimiä sekä kudoksia. Rinnat, kilpirauhanen ja sukuelimet tulee suojata sädekeilalta aina kun mahdollista. Mahdollinen säteilyaltistus säteilyherkkiin elimiin tai kudoksiin vaatii suojaavan ulkoisen sädesuojan käyttöä vähentämään säteilyannosta, joka voisi muuten aiheuttaa biologista vauriota.

Tämä opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitos voi yhtenäistää röntgenhoitajien toimintatapoja ulkoisten sädesuojien käytössä fertiili-ikäisten potilaiden natiiviröntgentutkimuksissa. Tarkoituksena oli opinnäytetyönä laatia kirjallinen ohje Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitokselle ulkoisten sädesuojien käytöstä fertiili-ikäisten potilaiden natiiviröntgentutkimuksissa. Opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää: Millaiset ovat tarkoituksenmukaiset ulkoiset sädesuojauskäytännöt fertiili-ikäisten potilaiden natiiviröntgentutkimuksissa?

Tässä opinnäytetyössä toiminnallinen osuus on kirjallinen ohje ulkoisten sädesuojien käytöstä fertiili-ikäisillä potilailla natiiviröntgentutkimuksissa. Tuotoksessa on luetelmana esitetty tutkimuskohtaisesti teorian perusteella fertiili-ikäiseltä potilaalta ulkoisella sädesuojalla suojattava säteilyherkkä elin tai elimet. Tuotos sisältää rintojen, kilpirauhasen ja gonadien suojaamiseen käytettävien ulkoisten sädesuojien suositellut lyijyekvivalenttiarvot sekä suojaamisella saavutettava annossäästö prosenttiyksikköinä. Opinnäytetyön tuotos perustuu teoreettiseen viitekehykseen ja siinä esitettyihin tutkimustuloksiin. Opinnäytetyön tuotosta ei julkaista Theseus-julkaisuarkistossa.

Teoreettinen viitekehys koostuu ionisoivan säteilyn vaikutuksista ihmiskehossa sekä ulkoisista sädesuojista ja niiden käytöstä natiiviröntgentutkimuksissa. Opinnäytetyön raportissa kuvataan opinnäytetyöprosessia sekä kerrotaan yksityiskohtaisesti tuotoksen suunnittelusta sekä toteutuksesta. Teoreettista viitekehystä kirjoitettaessa on käytetty kotimaisten lähteiden lisäksi useita kansainvälisiä lähteitä. Kehittämisehdotuksena esitetään kirjallisen ohjeen laatimista ulkoisten sädesuojien käytöstä kiinnipitäjille ja lapsipotilaille.