Opinnäytetyön tavoitteena oli, että terveydenhoitajien ja muiden terveysalan ammattilaisten sekä fertiili-ikäisten naisten tieto äidin raskaudenaikaisen vajaaravitsemuksen vaikutuksista syntyvän lapsen terveyteen lisääntyy. Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota yhteen tutkittua tietoa äidin raskaudenaikaisen vajaaravitsemuksen vaikutuksista syntyvän lapsen terveyteen. Opinnäytetyön tutkimusongelmana oli selvittää, miten äidin raskaudenaikainen vajaaravitsemus vaikuttaa syntyvän lapsen terveyteen. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistonkeruussa sovellettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen metodia. Tiedonhaku suoritettiin CINAHL Complete (EBSCO) -, MEDLINE (Ovid) -, Medic- sekä Melinda-tietokannoissa. Haku tuotti yhteensä 119 viitettä, joista 16 täytti katsauksen kriteerit. Aineisto järjestettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.

Tutkimustulokset osoittivat, että äidin raskaudenaikaisella vajaaravitsemuksella on hyvin moninaisia vaikutuksia syntyvän lapsen terveyteen. Tuloksista ilmeni, että äidin raskaudenaikainen vajaaravitsemus voi aiheuttaa lapselle sekä välittömiä että myöhemmin ilmeneviä terveysriskejä. Välittömiä vaikutuksia olivat sikiön kasvun heikentyminen sekä rakenteelliset muutokset, kuten huuli- ja kitalakihalkiot sekä munuaisten häiriintynyt kehitys. Myöhemmin ilmeneviä vaikutuksia olivat lisääntynyt riski aineenvaihduntahäiriöihin, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä diabetekseen. Lisäksi äidin raskaudenaikainen vajaaravitsemus lisäsi päihderiippuvuuden, skitsofrenian, luonnollisiin ja ulkoisiin syihin liittyvän kuolleisuuden sekä komplikaatioiden riskiä jälkikasvun omassa raskaudessa. Äidin raskaudenaikaisen vajaaravitsemuksen havaittiin lieventävän jälkikasvun keuhkojen allergista tulehdusta.

Vajaaravitsemuksen seuraukset ovat kansanterveydellisesti merkittäviä. Lihavuuden ja tarttumattomien sairauksien suurentunut riski vaikuttaa latautuvan jo sikiöaikana äidin vajaaravitsemuksen seurauksena. Terveydenhoitajilla on tärkeä yhteiskunnallinen rooli kansansairauksien ennaltaehkäisyssä. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan olettaa, että raskaana olevien ja fertiili-ikäisten naisten ravitsemuksen edistäminen vähentäisi tarttumattomia sairauksia tulevaisuudessa.

The objective of this study was to enhance knowledge among health care providers and women of reproductive age on how maternal malnutrition during pregnancy affects the child’s health. The purpose of this study was to gather evidence-based information on how maternal malnutrition during pregnancy affects the child’s health. The study was carried out as a descriptive literature review. The data were collected by applying the method of systematic literature review. The data were analyzed by means of qualitative content analysis.

It was found that maternal malnutrition during pregnancy can negatively affect a child’s health in many different ways. Maternal malnutrition during pregnancy caused intrauterine growth restriction and low birth weight as well as structural abnormalities. Also, it increased the risk of metabolic and cardio-vascular diseases, diabetes, addiction and schizophrenia later in life. Being exposed to maternal malnutrition in utero reduced lung allergic inflammation.

The findings indicate that malnutrition has remarkable consequences for public health. It seems that the susceptibility to noncommunicable diseases is programmed during intrauterine life as a consequence of maternal malnutrition. Public health nurses play an important role in the prevention of noncommunicable diseases. It could be possible to prevent noncommunicable diseases by promoting the nutrition of women at reproductive age.