Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää ratkaisuja ja toimenpiteitä, joilla toimittajalaatua voidaan kehittää. Olen tutkinut yrityksen toimittajakentän laaduntuottokykyä. Tavoitteena on ollut löytää suurimmat laatukuopat sekä määritellä tehokkaimmat kehittämistoimenpiteet. Yrityksessä on pidetty tietokantaa reklamaatioista ja muista vikalöydöksistä. Ongelmana on ollut, ettei tietokantaa ole analysoitu syvällisesti eikä etsitty tehokkaimpia kehitystoimenpiteitä. Tietokannasta on ajettu vain perusraportit johdon raportteihin.

Kehittämistehtävä aloitettiin tekemällä nykytila-analyysi olemassa olevasta viallisen tavaran tietokannasta. Pareto-analyysin avulla tunnistettiin suurimmat ongelmatoimittajat, ja 23 toimittajaa muodostivat 80 % yrityksen reklamaatiokuluista. Paretoa varten luodusta analyysistä valittiin toimittajat, joille laadittiin syvällinen verkossa tehtävä kyselytutkimus.

Kyselytutkimuksen tavoite oli kartoittaa valittujen toimittajien laatujärjestelmien tasoa. Kysely toteutettiin Webropol-verkkokyselynä valikoidulle joukolle. Kyselytutkimus sisälsi 29 eri kysymystä, joiden aihealueet vaihtelivat taustatietojen keräämisestä autoteollisuuden standardien ja laatutyökalujen tuntemukseen. Kyselyyn kerättiin vastauksia niin kotimaisilta kuin ulkomaisiltakin toimittajilta. Kyselytutkimuksen tuloksia analysoitiin itsenäisesti sekä verrattiin viallisen tavaran tietokantaan. Analysoinnin toisessa vaiheessa yhdistettiin kyselytutkimuksen ja reklamaatioiden tietokannat. Tuloksien yhdistämisellä löydettiin pitkän tähtäimen kehityskohteita.

Tutkimuksen loppupäätelmänä voidaan todeta, että keskittymällä vain 23 toimittajaan voidaan pienentää huomattavasti reklamaatiokustannuksia. Pitkän tähtäimen kehityskohteena on, että toimittajat ottavat käyttöön autoteollisuuden vaatimuksia, kuten esimerkiksi PPAP-vaatimukset, koska toimittajilla on kyvykkyyttä ottaa tällaiset käyttöönsä. Tämän lisäksi uusien tuotteiden toimittajien valinnassa pitää kiinnittää huomiota heidän laadunvarmistuksen työkalujen käyttöön.