Haku

Pelistä elämään : pöytäroolipelien käyttö sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyssä

QR-koodi

Pelistä elämään : pöytäroolipelien käyttö sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyssä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli lomakekyselyllä selvittää sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyä pöytäroolipelien avulla. Tavoitteena oli tuottaa tietoa roolipelien historiasta, harrastuksen moninaisuudesta ja roolipelien käytöstä draamapedagogiikan välineenä. Opinnäytetyö toteutettiin entisten ja nykyisten roolipelaajien keskuudessa. Käsitteinä opinnäytetyössä ovat pöytäroolipelit, draamakasvatus, non-formaali oppiminen, sosiaalinen syrjäytyminen ja sosiaalinen vuorovaikutus.

Tutkimuskysymyksinä opinnäytetyössä olivat, ehkäiseekö roolipelaaminen sosiaalista syrjäytymistä, millaisia pöytäroolipelien erot ovat verrattuna muihin harrastuksiin sekä mitä roolipeleistä oppii arkielämään. Vastauksia tutkimuskysymyksiin haettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä avoimia että strukturoituja kysymyksiä. Määrällisen aineiston analyysissä käytettiin suoria- ja prosenttijakaumia sekä keskiarvoja. Kohderyhmänä oli roolipeleissä mukana olleita harrastajia viimeiseltä 30 vuodelta. Vastaajat olivat olleet mukana niin vapaassa harrastustoiminnassa kuin kuntien järjestämissä kerhotoiminnoissa. Kyselylomakkeita lähetettiin 80, ja vastauksia kyselyyn tuli 54 kappaletta. Vastaajat olivat 17–46-vuotiaita. Keskimäärin he ovat aloittaneet harrastuksen 13-vuotiaina ja pelanneet roolipelejä hiukan alle 15 vuotta.

Tuloksista selvisi, että suurin osa vastaajista koki roolipeleistä olleen tukea kaveripiirin luomisessa, mielekkään harrastuksen löytämisessä ja uusien asioiden oppimisessa. Vastaajat kokivat merkittäväksi kaverisuhteiden ja vertaistuen saamisen roolipelien avulla sekä mahdollisuudet hyödyntää opittuja asioita normaalissa elämässä pelin ulkopuolella. Lisäksi he kertoivat oman näkemyksensä siitä, mikä erottaa pöytäroolipelit muista harrastuksista. Aineistosta nousi vahvasti esiin sosiaalisten taitojen oppiminen. Suurimpina negatiivisina puolina harrastajat näkivät, että harrastus vie runsaasti aikaa.

Johtopäätöksinä voidaan todeta, että vaikka kaikki ryhmämuotoiset harrastukset ehkäisevät sosiaalista syrjäytymistä, niin roolipelaamisen erityispiirteet ovat sen tarjoama vapaus ja mahdollisuus luoda sekä empatiataitojen harjoittelu. Lisäksi harrastuksen erityispiirteisiin kuuluu eskapismi arjesta, mahdollinen pitkäjänteisyys, kilpailuhenkisyyden puute, sekä nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemus.

Tallennettuna: