Tämä opinnäytetyö käsittelee laaja-alaisesti vedenalaiskuvaamisen prosessia ja menetelmiä. Tarkoituksena on selvittää, mitä vedenalaiskuvaajan työnkuvaan kuuluu, ja minkälaisia resursseja vedenalaiskuvauksen toteuttaminen vaatii. Opinnäytetyön teoria koostuu laitesukelluksen teoriasta, vedenalaiskuvauksen artikkeleista, podcasteista, asiantuntijahaastattelusta ja kirjoittajien käymistä koulutuksista.

Osana opinnäytetyötä toteutettiin fiktiivinen ja dokumentaarinen vedenalaiskuvaustuotanto. Tavoitteena oli saada laaja-alainen käsitys vedenalaiskuvauksesta vertailemalla kahden erilaisen vedenalaiskuvauksen tuotantoprosessia, menetelmiä, olosuhteita ja kalustoa. Tuotantojen yhteneväisiä tarpeita ja haasteita vertailtiin sekä analysoitiin.

Tuloksista havaittiin, että vedenalaisten kuvien toteuttaminen vaatii paljon enemmän aikaa kuin maalla toteutettavien. Vedenalainen ympäristö ja siellä vallitsevat olosuhteet tuovat työskentelyyn ja kuvaukseen omat tarpeensa ja haasteensa. Vedenalaiskuvaus vaatii vahvaa sukellustaitoa, jotta kuvaukset voidaan toteuttaa hallitusti ja haluttu lopputulos voidaan saavuttaa. Vedenalaiskuvausta tehdessä käytännön kokemus ja harjoittelu ovatkin merkittävässä asemassa onnistumisen kannalta. Kerätystä tiedosta ja opista koottiin lopulta käytännönläheinen opas. Oppaan tarkoitus on olla helposti lähestyttävä tieto- ja vinkkipaketti vedenalaiskuvauksesta kiinnostuneille elokuva-alan opiskelijoille ja ammattilaisille.