Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli käynnistää ryhmä ahdistuneille, päihdekuntoutuksessa oleville asiakkaille sekä tarkastella ryhmän vaikutusta heidän ahdistuneisuuteensa. Asiakkaiden kokemuksia kerättiin ahdistuksen, ryhmäkokemuksen sekä niiden haasteiden ja mahdollisuuksien osalta, joita ryhmäprosessissa nousi esille. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Kankaanpään A-kodin peruskuntoutuksessa olevien asiakkaiden kanssa. Aineisto kerättiin asiakkaan ahdistusta ja ryhmätoiminnan kokemusta mittaavien kvantitatiivisten mittareiden avulla. Lisäksi kokemuksia tarkasteltiin kvalitatiivisesti sekä avoimia kysymyksiä että tutkimuspäiväkirjaa hyödyntäen. Vastaukset analysoitiin Excel -ohjelmistoa avuksi käyttäen ja avointen kysymysten osalta luokittelemalla aineisto sisällönanalyysin avulla. Kehittämishankkeen tavoitteena oli, että päihdekuntoutuksessa olevat asiakkaat saisivat välineitä ahdistuneisuuden lieventämiseksi sekä elämäntilanteensa parantamiseksi.

Tuloksista kävi ilmi, että ryhmään osallistuneista asiakkaista ahdistus lieveni 41 prosentilla, ahdistuksen kokemus vaihteli 29 prosentilla ja pysyi samana 18 prosentilla. Kokemus ryhmästä vaihteli 50 prosentilla ryhmään osallistuneista ryhmäistuntojen välillä, kaiken kaikkiaan nousi 26 prosentilla sekä pysyi ennallaan 21 prosentilla. Haasteiksi, mutta myös mahdollisuuksiksi muodostuivat ryhmänpaikka, aika, terapeutin rooli sekä ryhmän kiinteys.

Kaikkiaan tietoisuus itsestä ryhmässä vahvistui. Ryhmässä oli myös mahdollisuus oppia myönteisempää ajattelutapaa suhteessa itseen ja sosiaaliseen verkostoon. Ryhmässä auttoivat vertaistuki ja ohjaajat. Kokemusten jakamista ryhmässä pidettiin tärkeänä kuten myös uusien toiminta- ja ajatusmallien oppimista. Tietoisuustaitoharjoitukset koettiin hyödyllisiksi. Edelleen tulisi kehittää ryhmä- ja yksilötyöskentelyn tehostamista sekä nyt kehitetyn mallin hyödyntämistä avopalveluissa. Jatkossa kannattaisi toteuttaa vastaavantyyppinen kehittämishanke pidempiaikaisempaa seurantajaksoa hyödyntäen.