Opinnäytetyön lähtökohtana oli tarkastella kevyen liikenteen väylille syntyviä routavaurioita, niistä aiheutuvia haittoja, niiden syntymisen syitä ja riskejä sekä vauriokohtiin sopivia korjaustoimenpiteitä. Vaurioiden vaikutuksia tarkasteltiin liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Esiteltävien korjaustoimenpiteiden valinnassa päädyttiin vertailemaan kolmea eri toimenpidettä: vaahtolasin, asfalttilujiteverkon ja teräsverkon käyttö.

Työn tarkoituksena oli myös tarkastella luiskakaltevuuden merkitystä kevyen liikenteen väylien vaurioitumiseen. Tavoitteena oli saada kattava vertailu eri korjaustoimenpiteiden välille sekä teoreettinen tarkastelu loivan ja jyrkän luiskakaltevuuden kesken.

Työn lähteinä hyödynnettiin käytössä olevaa ohjeistusta, asiantuntijahaastatteluja, ajan- kohtaisia lehtiartikkeleja, toteutuneita rakenteenparantamiskohteita sekä omia havaintoja.

Vaahtolasia on käytetty Suomessa vain muutamia vuosia, ja kevyen liikenteen väylille sen avulla on tehty vasta koekohteet. Vaahtolasi toimii parantamistoimenpiteenä erittäin pahasti vaurioituneilla väylillä, hyvien eristävyys- ja keveysominaisuuksiensa takia. Lujiteverkkoja käytetään Pirkanmaan ELY-keskuksen toimesta kaikissa tulevissa ylläpidon kevyen liikenteen väylien päällystyskohteissa. Lujiteverkolla estetään kapeiden porrastumattomien halkeamien heijastuminen uuteen päällysteeseen. Kevyen liikenteen väylien parantamistoimenpiteenä teräsverkon käyttöä voisi luonnehtia perusparantamisratkaisuksi. Kantavaan kerrokseen asennettuna se toimii erittäin routivissa olosuhteissa. Investointikustannuksiltaan edullisin toimenpide on asfalttilujiteverkko ja kallein vaahtolasin käyttö. Luiskakaltevuudella on osoitettu olevan merkitystä väylän vaurioitumiseen sekä vaurioitumisnopeuteen. Loivan luiskakaltevuuden seurauksena pakkanen ei pääse tunkeutumaan pohjamaahan ja tierakenteeseen yhtä voimakkaasti kuin jyrkillä luiskilla.

Tällä hetkellä rakenteiden routamitoituksessa huomioidaan ainoastaan laskennallisen routanousun suuruus. Mitoituksessa tulisi tarkastella myös väylän reunan ja keskilinjan routanousueroa eli väylän keskelle muodostuvaa kulmaeroa ja sen aiheuttamaa päällysteen sivukaltevuuden muutosta. Väyliä tulisi jatkossa parantaa enemmän ja suunnitella parantamistoimenpiteet elinkaarikustannusten sekä parantamisen kestoiän näkökulmasta. Korjaustoimenpiteet olisi syytä kohdentaa roudan vaikuttamiin kerroksiin, koska silloin joko poistetaan tai lievennetään roudan päällysteelle aiheuttamia rasituksia.