Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays) on käynnissä uudistamisohjelma 2020, jolla tavoitellaan tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisäämistä toimintatapoja muuttamalla sekä uusilla tilaratkaisuilla. Tämä opinnäytetyö on osa haavakeskus-hanketta, joka kuuluu uudistamisohjelmassa sisätautien vastuualueen suunnittelukokonaisuuteen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa henkilöstön näkemyksiä haavakeskuksen polikliinisen toiminnan suunnittelussa huomioitavista asioista ja luoda pohja haavakeskuksen toiminnalliselle suunnitelmalle. Tutkimuksessa haettiin vastauksia toiminnan suunnittelussa huomioitaviin asioihin ja haavakeskukseen soveltuvista polikliinisen hoidon toimintamalleista. Tutkimuksen tavoitteena oli helpottaa haavakeskuksen toiminnallisen suunnitelman työstämistä, uusien tilaratkaisuiden suunnittelua ja polikliinisen toiminnan käynnistämistä.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla huhtikuussa 2014 Taysin sisätautien-, iho- ja sukupuolitautien- sekä plastiikkakirurgian yksiköistä haavahoidon asiantuntijoilta (N=6). Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Haavakeskuksen polikliininen toiminta jakautui tutkimustuloksissa eri vaiheisiin, joihin suunnittelussa huomioitavat asiat pohjautuivat. Ensimmäisessä vaiheessa määriteltiin toiminnalle lähtökohdat, johon tutkimuksessa yhdistyi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin, Palveluja elämän tähden -strategia, kroonisten haavapotilaiden hoidon turvaaminen sekä potilaan kokonaisvaltainen hoito. Haavakeskuksen toiminnan suunnitteluvaiheessa oli huomioitava hoitoprosesseihin, henkilöstöön, vastaanottotoimintaan sekä tilaratkaisuihin liittyvät asiat. Toteuttamisvaiheeseen puolestaan sisältyi toiminnan käynnistämiseen, henkilöstön työnkuvaan, moniammatilliseen tiimityöhön, potilaan vastaanottokäyntiin sekä yhteistyöhön yhdistyvät seikat. Arviointi- ja kehittämisvaihe rakentui toiminnan hyödyistä ja jatkuvasta parantamisesta.

Tulokset osoittivat, että haavakeskuksen poliklinikalle soveltuvia toimintamalleja ovat moniammatillinen vastaanotto-, lääkäri-hoitajavastaanotto-, hoitajavastaanotto- ja puhelinvastaanottomalli. Tämän tutkimuksen perusteella haavakeskuksen polikliinisen toiminnan suunnitteluun tulee panostaa, koska se on perusta hyvälle toiminnalle. Tämä tutkimus toimii pohjana haavakeskuksen toiminnalliselle suunnitelmalle ja tutkimustulosten pohjalta kroonisten haavapotilaiden hoitoon liittyvää toimintaa voidaan alkaa jo uudelleen organisoimaan. Samalla helpotetaan haavakeskuksen polikliinisen toiminnan käynnistämistä.

In Tampere University Hospital there is an ongoing reforming program 2020. The purpose of the program is to increase productivity and effectiveness by improving the courses of action and by creating new space solutions. One part of this program is launching a new outpatient wound care center. The purpose of this study was to survey the perspective of the personnel about the issues that are to be taken into consideration when planning the new wound care center and to provide the basis to the action plan of the wound care center. This study aims to facilitate the planning and starting of the outpatient care.

The study was qualitive and the data were collected by interviewing the wound care experts (N=6) from the different units of Tampere University Hospital. Thematic inter-views took place in April 2014. The data were analyzed by using inductive content analysis.

In the results the operation of the wound center and its planning were divided into different phases. According to the study, Palveluja elämän tähden -strategy of the Pirkanmaa Hospital District, securing of the care of the chronic wound patients and a patient's comprehensive care were the starting points of the wound care center. The planning phase included the care processes, personnel, outpatient operation and space solutions. In the phase of carrying out the operation attention had to be paid to the starting, the job description of the personnel, the multiprofessional teamwork, an outpatient visit and cooperation. The evaluation and developing phases were based on the advantages of the operation and constant improvement.

As the study revealed, suitable operation models for the wound care center are multiprofessional practice, physician-nurse practice, nurse practice and telephone-based care practice. This study can be used as a base for the action plan and starting of the outpatient wound care center.