Tämä raportti on kuvaus kehittämishankkeesta, jonka tavoitteena oli kehittää uusi toiminnallinen työväline lastensuojelussa tehtävän vanhemmuustyön tarpeisiin. Kehitetty väline, Mielipeli, perustuu mentalisaatioteoriaan ja se on tarkoitettu keskustelutyön apuvälineeksi. Työvälineen lisäksi kehittämishankkeen tuotoksena syntyi käyttäjän opas työntekijälle.

Mentalisaation käsite yhdistää niitä emotionaalisia ja kognitiivisia toimintoja, joilla voidaan ymmärtää toisen käyttäytymisen takana olevia tunteita, haluja ja uskomuksia. Mentalisaationkyky on olennainen osa vanhemmuustaitoja: hyvän mentalisaatiokyvyn avulla vanhempi pystyy näkemään oman ja lapsensa mielen erillisinä ja toimimaan sopivalla tavalla haastavissakin vuorovaikutustilanteissa. Mentalisaatiokyky heikkenee stressitilanteissa, jolloin vanhemman on vaikeampi asettua lapsen asemaan ja pitää lapsen mieli erillään omastaan. Vanhemman vakavasti puutteellinen mentalisaatiokyky johtaa usein lapsen tarpeiden laiminlyöntiin ja kaltoinkohteluun.

Kehittämishanke toteutettiin vuonna 2016 yhteistyössä Mäntymäen perhekeskuksen kanssa. Mäntymäen perhekeskus on Turun kaupungin lastensuojelulaitos, joka toimii kaupungin vastaanotto- ja arviointiyksikkönä. Perheet tulevat Mäntymäen asiakkaiksi usein akuuteista tai pitkittyneistä perheen kriisitilanteista, joihin lapsi on reagoinut voimakkain psykososiaalisin oirein. Perhekeskuksessa kaivattiin vanhemmuutta tukevien keskustelujen tueksi toiminnallista työvälinettä konkretisoimaan ja havainnollistamaan lapsen näkökulmaa, tunteita ja tarpeita.

Tämän raportin tavoitteena on perustella vanhemman mentalisaatiokyvyn vahvistamista olennaisena osana lastensuojelun vanhemmuutta tukevassa työssä. Raportissa esittelen mentalisaatiota, reflektiivistä kykyä ja kiintymyssuhteita käsittelevää teoriaa. Kerron myös yleisesti lastensuojelutyössä käytettävistä, vanhemmuutta tukevista työtavoista. Lopuksi kuvaan, miten kehityshankkeen tuotos, Mielipeli, syntyi.