Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, kuinka Raision kaupungin Kerttulan päiväkuntoutus tukee päiväkuntoutukseen osallistuvien muistisairaiden asiakkaiden puoliso-omaishoitajien jaksamista ja mitkä tekijät vaikuttavat siihen. Lisäksi selvitettiin puoliso-omaishoitajien tyytyväisyyttä päiväkuntoutukseen ja heidän toiveitaan sen kehittämiseksi. Tavoitteena oli lisätä tietoa puoliso-omaishoitajien jaksamiseen vaikuttavista tekijöistä ja siitä, miten heidän jaksamistaan voitaisiin tukea. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla ja kyselyyn vastasi 29 puoliso-omaishoitajaa. Analysointi suoritettiin aineisto- ja teorialähtöisen analysoinnin mukaisesti avointen kysymysten osalta ja Excel-laskentataulukko-ohjelmalla tilastollisen analysoinnin osalta. Teorialähtöisen analyysin taustateoriana toimi kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus, ICF. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta ICF-luokituksesta, joka toimii terveydenhuollon ammattiryhmien välisenä kielenä.

Puoliso-omaishoitajille päiväkuntoutus oli tärkeä jaksamista edistävä tekijä. Päiväkuntoutus tarjosi mahdollisuuden lepoon ja vapaa-aikaan, arkiaskareiden hoitamiseen ja itsestä huolehtimiseen. Päiväkuntoutuksen kanssa jaettu vastuu puolison hyvinvoinnista antoi taukoa jatkuvasta huolehtimisesta. Puoliso-omaishoitajat kokivat päiväkuntoutuksen vaikuttavan omaishoidettaviin virkistävästi, kannustavasti ja sujuvoittavan puolisoiden yhteistä arkea muun muassa tekemällä arkipärjäämisestä turvallisempaa. Puoliso-omaishoitajat olivat tyytyväisiä päiväkuntoutuksen sisältöön ja tiheyteen ja kokivat työntekijät helposti lähestyttäviksi. He kaipasivat lisää tukea ja ohjausta työhönsä ja lisää järjestettyjä tapaamisia toisten omaishoitajien kanssa ja toivoivat, että kuntoutuksen yksilöllisyyttä lisättäisiin. ICF-luokista esiin nousi erityisesti stressin ja muiden psyykkisten vaateiden käsittely, itsestä huolehtimisen osa-alue ja terveydenhuollon ammattihenkilöiltä saatu tuki. Omaishoidettaviin liittyvistä ICF-luokista esiin nousivat erityisesti motivaatio, tarkkaavuustoiminnot ja tunne-elämän toiminnot. Lisäksi omaishoidettavien toimintakyvyn parantuminen näkyi liikkumisen ja itsestä huolehtimisen osa-alueilla.