Terveydenhoidon ja suun terveydenhuollon ammattilaisilla on erilaisia käsityksiä imetyksen vaikutuksista suun terveyteen. Suuhygienistillä on suuri rooli pienten lasten hammasterveyden edistäjänä ja tehtävänä onkin tarjota vanhemmille riittävää ja ajantasaista informaatiota lapsen suun terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Näin ollen myös imetystietouden tulee olla ajankohtaista.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata pitkän imetyksen yhteyttä lapsen suun terveyteen. Tavoitteena oli, että kaikki pienten lasten perheiden kanssa työskentelevät voisivat löytää ajankohtaista yhteen koottua tietoa erityisesti yli vuoden kestävän imetyksen vaikutuksista suun terveyteen. Tällöin lapsiperheille annettavat suositukset imetystä koskien voisivat olla yhdenmukaisemmat ja ne voitaisiin tarvittaessa perustella ajankohtaisemmalla tiedolla.

Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Aineistoa haettiin sähköisistä tietokannoista. Mukaan valikoitui lopulta 12 tutkimusartikkelia.

11:stä karieksen ja pitkän imetyksen välistä yhteyttä tutkineesta artikkelista kahdeksan mukaan pitkä imetys lisäsi lapsen kariesriskiä ja kahden mukaan niillä ei ollut yhteyttä. Yhden artikkelin mukaan pitkä imetys ei suojaa kariekselta. Äidinmaidon laktoosilla todettiin olevan kyky madaltaa plakin pH:ta ja sitä kautta johtaa hampaan karioitumiseen erityisesti tiheästi nautittuna. Kahden artikkelin mukaan tiheä imetys oli yhteydessä lisääntyneeseen kariesriskiin, mutta yksi artikkeli ei löytänyt näiden välillä yhteyttä. Pitkittynyt yöimetys todettiin kariesriskiä lisääväksi tekijäksi kolmessa artikkelissa ja yhdessä yhteyttä ei löydetty. Kaksi artikkelia käsitteli pitkän imetyksen yhteyttä purennan kehittymiseen. Imetyksen yleisesti – kuten myös pitkän imetyksen – todettiin edistävän optimaalista purennan kehitystä.

Vaikka tulokset sekä teoreettinen viitekehys olivat osittain ristiriitaisia karieksen osalta, voinee todeta pitkän imetyksen olevan yhteydessä kohonneeseen kariesriskiin. Suurempi osa tutkimustuloksista sekä teoreettisesta viitekehyksestä tuki tätä johtopäätöstä. Kariesriskiin kuitenkin vaikuttanevat myös muut tekijät – kuten sokerin käyttötottumukset ja suun mikrobiflooran koostumus.