Tämän työn tavoitteena on tutkia, miten haitallisia aineita voidaan hallita pienissä yrityksissä ja millaisia työkaluja aineiden tunnistamiseen ja niiden käytön vähentämiseen on. Haitallisten aineiden käyttöä rajoitetaan, mutta silti niistä aiheutuu vaaraa ympäristölle ja ihmisen terveydelle.

Työn teoriaosuudessa esitellään pienten yritysten haitallisten aineiden hallintaa koskeva lainsäädäntö ja asetukset, sekä vapaehtoisuuteen perustuvat ympäristöjärjestelmät, ympäristömerkit, resurssitehokkaat liiketoimintamallit ja saatavilla olevat sovellukset ja tietokannat. Lisäksi selvitetään, millainen on haitallisten aineiden huomioimisen nykyinen taso, mitä esteitä ja haasteita huomioinnissa ja hallinnassa koetaan ja miten toimintaa voitaisiin parantaa esittelemällä kolmeen Turun seudun alueen pieneen yritykseen tehty kemikaali-inventaario.

Inventaariotulosten perusteella suurimmat haasteet haitallisten aineiden hallinnassa ovat yhden, yrityksen toimenkuvaan sopivan ja sitä tukevan, työkalun löytäminen sekä tiedon ja resurssien puute. Saatavilla olevat työkalut eivät sellaisenaan palvele pieniä yrityksiä, joiden resurssit ja budjetti ovat rajallisia. Vastuu aineiden hallinnasta on tällä hetkellä yrittäjällä, jolloin pienen yrityksen kohdalla nämä resurssit ovat pois muusta toiminnasta. Lisäksi haitallisia aineita koskeva lainsäädäntö on puutteellinen, sillä se ei pysy mukana nopeissa alan muutoksissa. Tiedon jakaminen aineista ja niiden vaaroista on oleellista, jotta voitaisiin saavuttaa yhteinen, suoralinjainen, pienissä yrityksissä tapahtuva jokapäiväinen haitallisten aineiden hallinta toimivilla, tehokkailla ja spesifeillä työkaluilla.

Työn toimeksiannon taustalla on kansainvälinen NonHazCity – Innovative management solutions for minimizing emissions of hazardous substances from urban areas in the Baltic Sea -hanke.