Opinnäytetyössä selvitettiin asunto-osakeyhtiöiden strategisen suunnittelun toteuttamista Varsinais-Suomessa ja Länsi-Uudellamaalla. Asunto-osakeyhtiössä strategia kiteyttää omistajien ja käyttäjien tavoitteet kiinteistön kehittämiseksi nykykunto ja tulevat korjaustarpeet huomioiden. Asunto-osakeyhtiöiden strategiat ovat olleet paljon esillä alan julkaisuissa, mutta niiden käyttöönotosta ja siihen liittyvistä asioista on tarjolla hyvin vähän tietoa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää strategioiden käyttöönottoa ja niiden laatimiseen liittyvän ohjeistuksen tuntemusta ammatti-isännöitsijöiden kokemusten kautta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry.

Opinnäytetyön teoreettinen pohja perustuu eri lähdeaineistoihin, kuten asunto-osakeyhtiön strategian laatimisesta laadittuun ohjeistukseen ja asunto-osakeyhtiölakiin. Työssä käytettiin kvalitatiivista tutkimusta ja konstruktiivista tutkimusotetta. Tutkimusmenetelminä käytettiin kyselytutkimusta ja havainnointia. Kyselytutkimus toteutettiin joukolle ammatti-isännöitsijöitä, koska heillä on keskeinen rooli strategian laadinnassa ja käyttöönotossa. Havainnoinnissa hyödynnettiin omia kokemuksia isännöitsijänä ja kiinteistöalan opettajana.

Työn tuloksena selvisi, että asunto-osakeyhtiöt ovat ottaneet strategioita käyttöönsä vähän, vaikka ainakin isännöitsijät tuntevat hyvin strategiat ja niiden laatimiseen liittyvä ohjeistus on ollut olemassa jo vuosia. Tutkimuksessa selvisi, että ainakin strategioiden huono tuotteistaminen ja strategiaprosessin työläys ovat vaikuttaneet strategioiden käyttöönoton vähäisyyteen, vaikka toisaalta strategisen suunnittelun tärkeys taloyhtiöissä tiedostetaankin.

Nykytilanteen jatkuessa asunto-osakeyhtiöiden strategiat eivät tule saavuttamaan merkittävää roolia taloyhtiöiden hallinnossa ja elinkaaren suunnittelussa. Tutkimuksen perusteella tilannetta voidaan kuitenkin muuttaa esimerkiksi strategioiden paremman tuotteistamisen tai nykymallin jalostamisen avulla. Strategioiden saaminen osaksi asunto-osakeyhtiöiden normaalia toimintatapaa vaatii kuitenkin radikaaleja muutoksia ja uusia näkökulmia nykyisiin käytäntöihin ja toimintamalleihin.