Kaarirannan Palveluasunnoilla Huittisissa oli tarve kuntoutumisen kulttuurin muutokselle. Asukkaiden toimintakyky oli laskenut ja fysioterapeutin resurssia siirrettiin enenevästi kotihoitoon. Hoitajat olivat kouluttautuneet vastuuhoitajuuteen sekä kuntoutumista tukevaan hoitotyöhön.

Kaarirannan Palveluasuntojen kulttuurisen muutoksen kolmeksi päätavoitteeksi määriteltiin asukkaan oman vastuun vahvistaminen oman toimintakykynsä edistämisestä, moniammatillisen yhteistyön edistäminen sekä kokonaisvaltaisen vastuuhoitaja-mallin kehittäminen asukkaiden fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kuntoutumisen vahvistamiseksi.

Kehittämistyö toteutettiin laadullisen toimintatutkimuksen strategiaa seuraten, jonka aineistonhankinnassa hyödynnettiin moniammatillisia Living Lab -palavereita. Palavereissa kehittämistyöhön osallistui moniammatillisen työryhmän lisäksi 65 vuotta täyttäneitä tehostetun palveluasumisen asukkaita.

Kuntoutumisen kulttuurin muutoksen myötä kuntoutuminen alettiin huomioida arkisissa hoitotoimenpiteissä. Fysioterapeutin roolia palveluasumisessa selkiytettiin ja moniammatillinen yhteistyö sai uusia muotoja. Fysioterapeutti toimii asiantuntijana sekä hoitajien tukena kuntoutumiseen liittyvissä kysymyksissä. Asukkaat osallistuivat aktiivisesti perustettuun kuntosaliryhmään sekä muihin ohjattuihin tapahtumiin. Asukkaan vastuuta omasta kuntoutumisestaan ei kehittämisprojektin aikana ole saatu näkyväksi. Osalla hoitajista vastuuhoitajuus on syventynyt ja luottamuksellinen suhde asukkaaseen on kehittynyt. Hoitajat kouluttautuivat vastuuhoitajuuteen ja vuosittaisissa hoitokokouksissa vastuuhoitajan, asukkaan ja läheisen yhteistyötä korostetaan.