Haku

Risteilykokemuksen muotoilua : mitä sitten, kun Ville Viking ei enää kiinnosta?

QR-koodi

Risteilykokemuksen muotoilua : mitä sitten, kun Ville Viking ei enää kiinnosta?

Työn tavoitteena oli selvittää palvelumuotoilun menetelmin risteilyviihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä M/S Viking Grace -risteilyaluksella. Kohderyhminä olivat noin 10–13-vuotiaat varhaisnuoret sekä lasten kanssaan risteilevät vanhemmat tai huoltajat.

Lapsiperheet ovat tärkeä kohderyhmä Viking Linelle ja heidän risteilyviihtyvyyteen panostetaan kaikilla Viking Linen risteilyaluksilla. Etenkin varhaisnuoret ovat haastava käyttäjäryhmä viihdyttämisen kannalta, minkä vuoksi he valikoituivat tutkimuksen kohderyhmäksi.

Tiedonkeruu aloitettiin luotaintutkimuksella, jonka tavoitteena oli kerätä signaaleja mahdollisista kehittämiskohteista ja toimia suunnannäyttäjänä jatkotutkimusmenetelmiä valittaessa. Luotaintutkimuksen jälkeen haastateltiin, havainnoitiin ja tehtiin kyselytutkimus. Asiakasymmärrystiedon keruun jälkeen suunnitteluprosessi jatkui suunnitteluvaiheeseen, joka käsitti tietojen analysoinnin, visualisoinnin ja ideoinnin. Samankaltaisuuskaavio, asiakasprofiilit ja suunnitteluajurien määrittely kiteyttivät asiakasymmärryksen ja antoivat ideointivaiheelle suunnan. Benchmarking-menetelmää, havainnointia ja tunnelmatauluja hyödynnettiin palvelukonseptin ideoinnissa.

Lopullinen konsepti käsitti M/S Viking Gracen Teens-tilan tilasuunnitelman. Konseptia on lähestytty palvelumuotoilun menetelmin ja suunnitelman toiminnalliset ratkaisut perustuvat asiakkaiden tarpeisiin. Uudelleensuunniteltu Teens-tila parantaa tilan käytettävyyttä ja kiinnostavuutta tutkimuksen kohderyhmissä. Uudistettu tila tarjoaa sellaista toimintaa ja ajanvietettä, jota nykyajan nuoret tutkimuksen mukaan haluavat tehdä vapaa-ajallaan. Tila mahdollistaa ystävien kanssa oleskelun, monipuolisen pelaamisen ja toiminnallisen tekemisen. Viihtyisä ja avara tila on helposti lähestyttävä ja sen kokee omakseen sekä tytöt että pojat. Lisäksi työssä tuotiin esille tunnistettuja ongelmakohtia ja esitettiin niihin alustavia kehitysehdotuksia. Kehityskohteet liittyivät muun muassa informaation saatavuuteen, aikaeron tuomiin ongelmiin, mobiililaitteiden lataustarpeisiin sekä lasten ja nuorten tilojen kehittämistarpeisiin.

Tallennettuna: