Ennaltaehkäisevän perhetyön toiminta-ajatuksena on tukea perheitä varhaisessa vaiheessa siten, että lastensuojelun toimenpiteiltä vältyttäisiin. Valtakunnallisissa kehittämis- ja politiikkaohjelmissa pyritään kehittämään varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn työtapoja. Alueellisen Remontti-hankkeen käynnistämä Salon terveyskeskuksen varhainen perhetyö tarjoaa asiakasperheilleen varhaista tukea elämän haastaviin tilanteisiin. Lastenneuvolan perhetyö on kohdennettu perheille, joissa on 0-8-vuotiaita lapsia.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa varhaisen perhetyön ennaltaehkäisyn periaatteen toteutumista, perheiden yksilöllisten tarpeiden huomioimista ja perhetyön riittävyyden kokemista perheiden näkökulmasta. Tavoitteena on kehittää ennaltaehkäisevää perhetyötä Salon kaupungissa. Opinnäytetyön aineisto kerättiin lomakehaastattelulla henkilökohtaisen tapaamisen aikana neljältä lapsiperheeltä. Aineiston analyysi suoritettiin frekvensseillä havainnollistaen ja sisällön analyysillä. Ennaltaehkäisevä työote toteutui, kun perhetyön pariin päästiin helposti ja oikea-aikaisesti. Tuen tarvetta oli saatettu kokea aiemmin, mutta tuen aiempi saaminen ei olisi kuitenkaan helpottanut vaikeuksien ratkaisua. Yksilölliset tarpeet huomioitiin räätälöimällä perhetyön sisältö kunkin perheen tarpeita vastaavaksi ja sitä oli myös mahdollista muokata perhetyön edetessä. Perheet tunsivat tulleensa ymmärretyiksi. Riittävästä ja merkityksellisestä tuesta saatiin tukea vanhemmuudelle ja saatu tuki helpotti vaikeuksista selviytymistä. Perheiden vointi koheni saadun tuen myötä. Perhetyön eri muodot koettiin oikeanlaisiksi eikä kehitysideoita tullut. Perhetyöntekijän persoonallisuus ja vuorovaikutustaidot vaikuttavat perheiden tyytyväisyyteen perhetyöstä.

Perhetyön vastaanottamisen kynnys on matala, mikä on varhaisen puuttumisen toiminta-ajatukselle otollista. Haastateltavien saamisen vaikeus kuvastanee perhetyön kokemista arkana asiana. Tiedotusta perhetyön olemassaolosta ja mahdollisuudesta siihen tulisi lisätä. Varhaisen perhetyön arvioimiseksi haastattelulomaketta olisi hyvä käyttää ja kehittää edelleen, jotta saataisiin tietoa useamman perheen kokemuksista varhaisesta perhetyöstä.