Vuoden 2012 alusta lastensuojelulain muutokset tulivat voimaan. Muutokset perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön perhehoidon lainsäädännön kehittämistyöryhmän ehdotuksiin. Muutos koskee sitä, että perhehoidosta on tullut laitoshoitoon nähden ensisijainen sijaishuollon muoto. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää laitoshoitona vain, jos sitä ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla muualla. Opinnäytetyöni toimeksianto tuli CTM Oy:n pienryhmäkodista, josta oli muutta-massa sisarukset sijaisperheeseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sijaishuoltopaikan muutoksen eri vaiheet sekä tutkia sitä, kuinka lasten osallisuus toteutuu muutoksessa. Tutkimuksessa teemoina olivat sijaishuoltopaikan muutoksen vaiheet; lasten mielipide ja osallisuus; lasten, biologisen vanhemman, sijaisvanhempien sekä pienryhmäkodin työntekijöiden rooli muutoksessa; yhteistyö sekä tuki eri vaiheissa. Tutkimuksessani keräsin aineistoa teemahaastatteluilla sekä osa aineistosta oli valmista, kuten asiakassuunnitelmapalavereiden muistiot sekä lasten hoito- ja kasvatussuunnitelmat. Teemahaastattelut tein molemmille lapsille, sijaisvanhemmille sekä biologiselle vanhemmalle keväällä ennen lasten muuttoa. Keväällä esitin myös kysymyksiä pienryhmäkodin työntekijöille kuukausipalaverissa ja he saivat itse vastata paperilla olleisiin kolmeen kysymykseen. Muuton jälkeen haastattelin vielä sijaisvanhempaa sekä lasten omaohjaajia. Tutkimuksen tuloksena tein kaavion sijaishuoltopaikan muutoksesta sekä kuvasin haastatteluiden perusteella löytämäni eri vaiheet. Tutkimus osoittaa myös, että lasten mielipide otettiin huomioon muutoksessa.
Koko prosessia helpotti haastatteluiden perusteella se, että lapset olivat itse innokkaita muuttoon. Myös eri tahojen yhteistyön toimivuus on tärkeä asia hoi-dettaessa muuttoon liittyviä asioita. Jokaisella osapuolella on oma rooli ja tehtävä, jonka avulla lasten muutosta sijaisperheeseen saadaan toimiva ja lasten on mahdollisimman helppo sopeutua uuteen tilanteeseen.