Tässä opinnäytetyössä pohditaan ihmisten johtamista ja ryhmän ohjaamista. Johtamista tarkastellaan sotilasjohtamisessa käytettävästä ihmisten johtamisen mallista, syväjohtamisen näkökulmasta. Ohjaaminen rajataan ryhmän ohjaamiseen, mikä on olennainen osa teatteriilmaisun ohjaajan ammatinkuvaa ja koulutusta. Työn keskeinen kysymys on: Kuinka hyödyntää syväjohtamisen mallia teatteri-ilmaisun ohjaajan ammatissa?

Syväjohtamiseen perehdytään tutkija Vesa Nissisen sekä Suomen puolustusvoimien oppien avulla. Syväoppiminen on palautteesta oppimista, missä pyritään kehittämään omaa valmiutta johtajana. Se antaa perustan ja suunnan johtajana kehittymiselle ja kasvamiselle, tarkoituksena johtamiskäyttäytymisen parantaminen. Johtamiskäyttäytyminen rakentuu kuuden ulottuvuuden varaan. Näitä ovat luottamus, innostus, oppiminen, arvostus, kontrolli ja passiivisuus johtamistilanteissa. Nämä yhdessä ammattitaidon kanssa muodostavat johtamiskäyttäytymisen ja sen vaikutuksia mitataan tyytyväisyyden, tehokkuuden ja yrittämisen halun kannalta. Ryhmän ohjaamista tarkastellaan Mikko Aallon sekä Reijo Kauppilan ryhmää, ohjaamista ja vuorovaikusta käsittelevien teoksien pohjalta.

Työn loppuvaiheessa vertaillaan molempia asiakokonaisuuksia keskenään. Johtamisen ja ohjaamisen eroja sekä yhtäläisyyksiä tuodaan esille. Niiden eroina on toimintaympäristö sekä tavoite toiminnassa. Molemmissa tapauksissa pyritään vuorovaikutuksella ihmisten kanssa kohti yhteisiä tavoitteita. Johtaja ja ohjaaja ovat molemmat vastuullisessa asemassa olevia henkilöitä. Molemmissa tehtävissä on myös pyrkimys itsensä kehittämiseen palautteen pohjalta. Syväjohtamisen mallin avulla teatteri-ilmaisun ohjaaja voi kehittää omaa ammattitaitoaan.