Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tarkastella synkän genrefiktion suhdetta tasa-arvoon ja feministisiin periaatteisiin. Keskiössä ovat maailmanrakennus ja hahmonluonti, sekä niiden kautta tapahtuva moninaisuuden normalisointi. Puhtaasti viihteellinenkin tarina muokkaa ihmisten mielikuvia todellisuudesta, ja siksi maailmoja luodessa on tärkeää tiedostaa, mitä tekee ja mihin pyritään.

Opinnäytetyön taiteellisen osuuden muodostavaa Jumalsurma -sarjakuvaa tarkastellaan näiden lähtökohtien valossa. Apuna ja vertailukohtina toimivat esimerkit sarjakuvan ja fantasiakirjallisuuden maailmasta, joiden tukena on elokuva- sarjakuva- ja kirjallisuusfiktion konventioita käsitteleviä oppaita ja tietokirjallisuutta.

Analysoinnin tuloksena voidaan nähdä, että perinteisestä poikkeavien hahmojen käyttö ja länsikeskeisistä maailmanrakennuksellisista konventioista irrottautuminen ovat tarinallisesti toimivia ratkaisuja. Etenkin varsin mieskeskeisessä synkässä fantasiassa perinteisten mallien kolistelu tuo niihin uusia ulottuvuuksia ja muokkaavat tarinaakin toimivammaksi. Lopuksi on huomioitava laajempi yhteiskunnallinen konteksti. On täysin mahdollista välttää turhaa saarnaavuutta ja keskittyä viihdyttävän tarinan luontiin, ja samalla luoda yhteiskunnallisesti kantaaottava lopputulos. Taide ei tapahdu tyhjiössä ja valinnat siinä, miten maailmoja kuvataan ja keiden tarinoita kerrotaan, muokkaavat lukijoiden käsityksiä myös vallitsevasta todellisuudesta. Vähemmistöjen, vahvojen naishahmojen ja ei-valkoisen historian huomioiminen normalisoi niiden olemassaoloa, johtaen osaltaan kohti positiivista muutosta yhteiskunnassamme.