Haku

Nuorten työntekijöiden työkyky ja työterveyshuollon palvelujen käyttö

QR-koodi
Finna-arvio

Nuorten työntekijöiden työkyky ja työterveyshuollon palvelujen käyttö

Nuorten työntekijöiden työkyvyttömyys muodostaa suuren riskin tulevaisuuden työnteolle ja työurien pidentämiselle. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että nuorilla, alle 35-vuotiailla, työntekijöillä on paljon sairauspoissaoloja. Erityisen paljon nuorilla työntekijöillä on toistuvia lyhyitä ja mielenterveyssyistä johtuvia sairauspoissaoloja. On myös alustavia viitteitä siitä, että nuorten työntekijöiden sairauspoissaolot olisivat hiljattain kääntyneet nousuun.

Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa nuorten työntekijöiden työterveyshuollon palvelujen käyttökuvioista ja näiden palvelujen käytön yhteydestä myöhempiin, pitkäkestoisiin, mielenterveyssyistä johtuviin sairauspoissaoloihin. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Helsingin kaupungin 18–34-vuotiaat työntekijät (N = noin 13 000 per vuosi), joiden työterveyshuollon palvelujen käyttöä ja sairauspoissaoloja seurattiin rekistereistä vuodesta 2004 vuoteen 2015. Vastaavaa, sekä työterveyshuollon käyttötiedot että työsuhteisiin liittyvät tiedot sisältävää aineistoa ei ole aikaisemmin käytetty tutkimuksissa.

Hankkeen keskeisimmät tulokset on julkaistu ja tullaan julkaisemaan kotimaisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä ja ammatillisissa lehdissä sekä tieteellisissä ja suurelle yleisölle tarkoitetuissa seminaareissa. Hankkeen tuloksia on myös hyödynnetty alan korkeakouluopetuksessa sekä esitelty laajasti mediassa.

Hankkeen tulokset osoittivat, että puolet alle 35-vuotiaista työntekijöistä ei käytä työterveyshuollon sairaanhoitopalveluita lainkaan tai vain hyvin vähäisessä määrin. Ammattiluokka on selvästi yhteydessä työterveyspalvelujen käyttöön siten, että mitä korkeampi ammattiasema, sitä vähemmän työterveyspalvelujen käyttöä. Lisäksi havaittiin, että 10 prosenttia nuorista työntekijöistä käyttää peräti 40 prosenttia kaikista nuorten työntekijöiden käyttämistä työterveyshuollon sairaanhoitopalveluista. Ehkäisevien työterveyshuoltopalvelujen osalta voidaan todeta, että tällä hetkellä ne eivät tavoita nuoria työntekijöitä.

Mielenterveyssyistä johtuvat sairauspäivärahajaksot olivat erityisen mielenkiinnon kohteena, sillä ne ovat yleisimpiä juuri nuorilla työntekijöillä. Tulokset osoittivat, että nuorilla työntekijöillä työterveyspalvelujen runsas käyttö on yhteydessä mielenterveysperusteisiin sairauspäivärahajaksoihin. Käynnit työterveyshuollon sairaanhoitovastaanotolla alkoivat lisääntyä ennen mielenterveyssyystä johtuvaa sairauspäivärahakautta. Etenkin kasautuneet käynnit työterveydessä ennustivat mielenterveyssyistä johtuvia sairauspoissaoloja.

Tutkimushankkeen tulokset korostavat, että työkykyä tukevista toimenpiteistä hyötyviä ryhmiä voidaan tunnistaa jo työsuhteen ensimmäisinä vuosina. Tietoja työterveyspalveluiden käytön jakautumisesta ja mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen esiintyvyydestä nuorten työntekijöiden keskuudessa tulisi hyödyntää työterveyspalveluiden ja työpaikalla tehtävien toimenpiteiden kohdentamisessa ja toteuttamisessa sekä työkyvyn johtamisen tukena.

Tallennettuna: