Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää maahanmuuttajalasten kielen sekä vuorovaikutuksen tukemista alle 3-vuotiaiden ryhmissä. Tutkimuskysymykset olivat: Miten maahanmuuttajalapsen kielen sekä vuorovaikutuksen tukeminen toteutuu ryhmässä? Millaisena varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokevat oman osaamisensa maahanmuuttajalapsen kielen sekä vuorovaikutuksen tukemisessa ja kokeeko ammattilaiset tarvitsevansa enemmän ohjausta tai koulutusta? Mitä kehitettävää maahanmuuttajalapsen kielen sekä vuorovaikutuksen tukemisessa ammattilaisten mielestä olisi omassa yksikössään?

Tutkimus on tehty laadullisen tutkimusmenetelmän mukaisesti. Tutkimus perustuu laadullisen tutkimusmenetelmän analyysien muodoista teoriaohjaavaan analyysiin, jossa teoria toimii apuna analyysin teossa. Tutkimuksessa kerättyjen dokumenttien analyysissä käytimme sisällönanalyysiä, jonka tarkoituksena on ymmärtää ja uudistaa tutkimuksessa mukana olleiden ajattelu- ja toimintatapoja tutkimuksessa muodostuneiden luokitusten, käsitysten tai mallien kautta. Tutkimuksen aineiston kerääminen toteutettiin teemahaastatteluina. Tutkimukseen haastateltiin neljää varhaiskasvatuksen ammattilaista alle 3-vuotiaiden lasten ryhmistä Linnoituksen päiväkodista.

Tutkimuksen tulokset jaettiin neljän teeman mukaan. Ensimmäisenä teemana oli kielen ja vuorovaikutuksen tukemisen menetelmät. Menetelmistä nousi yksimielisesti käytetyimmät esille, joita olivat kuvat, sadut, lorut ja laulut. Toisena teemana oli kasvattajan oman vuorovaikutuksen merkitys kielen rikastuttajana. Tässä korostui kasvattajan kommunikoinnin selkeys ja läsnäolo. Kolmantena teemana oli kulttuuritietoisuus ja oman äidinkielen merkitys oppimisessa. Tässä korostuu kasvattajien oma kulttuuritietoisuus ja halu ymmärtää muita kulttuureita. Kasvattajat kokivat, että oman äidinkielen oppiminen toimii pohjana toisen kielen oppimiselle. Neljäntenä teemana oli kehittämiskohteet maahanmuuttajalapsen kielen sekä vuorovaikutuksen tukemisessa. Kasvattajista osa koki, etteivät koulutukset anna uutta ja käytännönläheistä tietoa, jota tarvittaisiin. Selkeämpiä yhtenäisiä käytäntöjä kaivataan, mutta myös enemmän aikaa tulisi olla, jotta tukea voisi antaa paremmin.

Tutkimuksen tärkeimpänä johtopäätöksenä voidaan pitää, että maahanmuuttajalapsen kielen sekä vuorovaikutuksen tukemista pidetään todella tärkeänä varhaiskasvatuksen arjessa.