Tutkimusten mukaan taiteen ja kulttuurin harrastamisella on positiivinen vaikutus yksilön hyvinvointiin. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että kulttuurinkarttamisen taustalla ovat usein taloudelliseen tilanteeseen tai saavutettavuuteen liittyvät ongelmat, mutta varsinaisia juurisyitä kulttuurin karttamiselle ei ole selvitetty. Tämän työn tavoitteena oli tutkia sitä, miksi ihmiset, joilla on kaikki edellytykset kulttuurin ja taiteen harrastamiseen, eivät sitä silti tee.

Työn päätutkimuskysymys on seuraava: Miksi kulttuuri ei kiinnosta? Alatutkimuskysymykset ovat seuraavat: Mikä estää kulttuurin kokemisen tai mielihyvän saamisen kulttuurikokemuksesta? Mitä syitä on kulttuurinkarttamisen taustalla silloin, kun kulttuurin kokemiselle ei ole taloudellisia tai fyysisiä esteitä?

Tutkimusmenetelminä käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Aihetta lähestyttiin palvelumuotoilun näkökulmasta. Pääasiallisena tutkimuksellisena lähestymistapana oli tarinallisuus. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin kyselyä ja teemahaastatteluja, ja analysointimenetelminä teemoittelua ja samankaltaisuuskaaviota. Aineiston pohjalta luotiin viisi kulttuurinkarttajaprofiilia.

Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on havainto siitä, että kulttuuria ei välttämättä karteta asenteellisuuden tai ennakkoluulojen vuoksi. Useimmiten karttamisen syynä olivat vapaa-ajan valinnat, yksilön mieltymykset tai saavutettavuuteen liittyvät seikat. Kulttuurinkarttamisen syynä ei niinkään ollut passiivisuus, vaan enemmänkin aktiivisuus muilla elämän osa-alueilla. Myös kulttuuritapahtumiin osallistumisen hankaluus tai tiedon löytyminen lisäävät kulttuurinkarttamista. Tutkimusaineistossa tuli esiin myös vaikeus ymmärtää kulttuuria tai kokemus siitä, ettei se kuulu kaikille.

Opinnäytetyön tilaajana toimi Kouvolan kaupungin kulttuuripalvelut, joka määritti työn alueellista keskittymistä Kouvolan seudulle. Tilaaja voi hyödyntää työn tuloksia kaupungin kulttuuriohjelman laatimisessa. Opinnäytetyön kiinnostavuuden keskeisin näkökulma on tutkimuksellisen katseen kääntäminen kulttuurin ei-käyttäjiin. Myös koronapandemian luomat haasteet kulttuuritapahtumien katsomoiden täyttämisessä lisäävät työn merkitystä. Kun kulttuuripalveluiden vakiokäyttäjätkin valitsevat jäädä kotiin, on tärkeää selvittää syyt kulttuurinkarttamisen taustalla uusien katsojaryhmien saavuttamiseksi.