Alkoholiongelmat ja masennus ovat keskeisiä kansansairauksiamme, kun arvioidaan väestön sairastavuutta, kokonaiskuolleisuutta, menetettyjä työvuosia ja elämänlaatua. Alkoholiongelmat ja masennus ovat yleisiä ja ne esiintyvät huomattavan usein myös samanaikaisesti. Samanaikaisesti esiintyessään ne usein vaikeuttavat toinen toisiaan ja toisen häiriön seulonta onkin tärkeää, jos jompikumpi on todettu. Alkoholin käyttötapojen, esimerkiksi humalajuomisen, tiedetään vaikuttavan monien somaattisten sairauksien ja oireiden syntyyn. Alkoholin käyttötapojen osuutta psyykkisten sairauksien, kuten masennuksen, syntyyn on tutkittu vähemmän. Alkoholiongelmat ja alkoholin käyttötavat ovat yhteydessä elämänlaatuun yleisväestössä. On kuitenkin epäselvää mikä on alkoholiongelmien ja alkoholin käyttötapojen suhde elämänlaatuun masentuneilla henkilöillä. Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää alkoholiongelmien, alkoholin käyttötapojen, masennuksen ja elämänlaadun välisiä monimuotoisia yhteyksiä.

Tämä väitöstutkimus perustuu neljään vertaisarvioituun julkaisuun, joiden tavoitteet olivat seuraavat. Ensimmäisessä osatyössä toteutettiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena oli vetää yhteen tutkimustieto koskien alkoholiriippuvaisten terveyteen liittyvää elämänlaatua ja sitä miten masennus siihen vaikuttaa. Terveyteen liittyvä elämänlaatu on se osa kokonaiselämänlaatua, jonka määrittää pääasiassa henkilön terveydentila. Toisessa osatyössä AUDIT-kyselyn ja sen lyhennelmien AUDIT-C:n ja AUDIT-3:n toimivuutta arvioitiin masentuneiden henkilöiden riskijuomisen seulonnassa. Kolmannessa osatyössä selvitettiin humalajuomisen ja masennuksen välistä yhteyttä. Neljännessä osatyössä tutkittiin alkoholiongelmien ja alkoholin käyttötapojen yhteyttä elämänlaatuun erikseen masentuneilla ja ei-masentuneilla henkilöillä.

Kirjallisuuskatsauksessa tunnistettiin 42 artikkelia, joissa raportoitiin terveyteen liittyvään elämänlaatuun tai elämänlaadun eri osa-alueisiin kuuluvia vaikeuksia alkoholiriippuvaisilla. Tiedonkeruu toteutettiin systemaattisesti ja raportoinnissa noudatettiin narratiivisen synteesin ohjeistoa. Alkoholiriippuvuuden todettiin olevan yhteydessä heikentyneen kokonaiselämänlaadun lisäksi sen osa-alueisiin kuten heikompaan yleiseen, fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, huonompaan yleiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn, sekä päivittäistoimintojen vaikeuksiin. Masennus oli yhteydessä elämänlaadun vakavampaan heikentymiseen. Hoito vaikutti myönteisesti kokonaiselämänlaatuun ja eri osa-alueisiin. Alkoholin käytön lopettaminen tai vähentäminen myötävaikuttivat elämänlaadun kohenemiseen mutta eivät kaikissa tapauksissa olleet sen edellytys.

Kolmessa muussa osatyössä käytettiin FINRISKI 2007 -poikkileikkaustutkimuksen alaotosta (n = 4020). Tutkimukseen valikoituneet saivat postitse kyselyn, joka sisälsi kysymyksiä mm. sosiodemografisista tekijöistä, fyysisestä ja psyykkisestä terveydentilasta ja terveystottumuksista. Lisäksi heidät kutsuttiin terveystarkastukseen, jonka yhteydessä alkoholin käyttöä arvioitiin tarkemmin. Riskijuomisen seulonta masentuneilla miehillä ja naisilla onnistui AUDIT- ja AUDIT-C -kyselyjä käyttäen hyvin. Miehille sopivimmat (herkkyys ja tarkkuus ≥ 0,75) raja-arvot olivat ≥ 9 AUDIT -kyselylle ja ≥ 6 AUDIT-C -kyselylle. Naisilla vastaavat raja-arvot olivat ≥ 5 AUDIT -kyselylle ja ≥ 4 AUDIT-C -kyselylle, joskin keskivaikeasti masentuneilla naisilla tarkkuus jäi alle 0,75: n. AUDIT-3 ei seulonut riskijuomista naisilla, mutta miehillä hyvä herkkyys ja tarkkuus saavutettiin raja-arvolla ≥ 2.

Miehet, joilla oli esiintynyt humalajuomista ainakin neljä kertaa viimeisten 28 päivän aikana, kärsivät 2,6-kertaa useammin masennuksesta kuin miehet joilla humalajuomista oli harvemmin. Tämä tilastollisesti merkitsevä yhteys säilyi, vaikka alkoholin kokonaiskulutus, alkoholiongelmien vaikeus AUDIT-pisteillä mitattuna ja sosiodemografiset muuttujat vakioitiin. Vastaavaa yhteyttä ei todettu naisilla.

Masentuneilla miehillä ja naisilla oli heikompi elämänlaatu ja korkeammat AUDIT-pisteet viitaten vaikeampiin alkoholiongelmiin. He myös joivat enemmän ja humalajuomista oli tiheämmin kuin miehillä ja naisilla joilla masennusta ei ollut. Kun sosiodemografiset ja muut muuttujat vakioitiin, tiheämpi humalajuominen ja korkeammat AUDIT-pisteet olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä heikentyneeseen elämänlaatuun sekä masentuneilla henkilöillä että kokonaisväestössä (joita ei ollut eroteltu masennuksen perusteella). Korkeammat AUDIT-pisteet olivat yhteydessä heikentyneeseen elämänlaatuun henkilöillä, joilla masennusta ei ollut. Alkoholin keskimääräinen kulutus tai raittius eivät olleet yhteydessä elämänlaatuun.

Nämä tulokset tukevat alkoholiongelmien tunnistamisen ja hoitamisen tärkeyttä masentuneilla henkilöillä. Tämän tutkimuksen perusteella AUDIT ja AUDIT-C -kyselyt tarjoavat seulontaan toimivan työkalun. Juomatapoihin, erityisesti humalajuomiseen, on myös syytä kiinnittää huomiota. Alkoholiongelmien vaikeus AUDIT-pisteillä mitattuna ja tiheämpi humalajuominen olivat yhteydessä heikompaan elämänlaatuun niin masentuneilla henkilöillä kuin kokonaisväestössäkin. Tiheämpi humalajuominen lisäsi myös masennuksen riskiä miehillä. Käytännön työn kannalta kannustava löydös oli, että alkoholiriippuvuuden hoito oli yhteydessä elämänlaadun paranemiseen.