Aivoterveys heijastuu herkästi korkeampiin aivotoimintoihin kuten toiminnanohjaukseen. Toiminnanohjauksen tehokkuuden mittaaminen mahdollistaa aivosairauksien ja -vaurioiden sekä niiden hoidon ja kuntoutuksen arvioinnin. Muutos toiminnanohjauksessa ja yleisessä aivoterveydessä voidaan huomata toiminnanohjausta useaan kertaan testaamalla, mutta toiston tuoma oppiminen itsessään parantaa tuloksia ja siten vaikeuttaa tulosten tulkintaa. Perinteisten neuropsykologisten testien ongelmia tällaisessa käytössä ovat niiden huono toistettavuus ja vähäinen herkkyys, jonka vuoksi ihmisen arjen toimintakykyä haittaavat ongelmat saattavat jäädä huomaamatta.

Tässä tutkimuksessa tutkimme tietokonepohjaisen Executive RT Test -toiminnanohjaustestin soveltuvuutta toistomittaukseen. Testi on aiemmin osoittautunut herkäksi havaitsemaan toiminnanohjauksen sekä tunteiden ja tarkkaavuuden vuorovaikutuksen muutoksia eri potilasryhmillä.

20 tervettä koehenkilöä suorittivat testin kahdesti. Testien väli oli kolmesta neljään viikkoa. Suorituskykymittareina testissä olivat reaktioajat ja virheet. Lisäksi selvitettiin testillä mitatun suorituskyvyn korrelaatiota kliinisessä käytössä olevan arjen toiminnanohjauksellisia haasteita arvioivan BRIEF-A -kyselykaavakkeen kanssa. Testien toistettavuuden arviointia varten laskettiin korrelaatiokertoimet testikertojen välille.

Koehenkilöiden keskimääräiset reaktioajat toisella mittauskerralla olivat nopeampia ja heillä oli pienempi todennäköisyys tehdä työmuistivirhe. Ero suorituskyvyssä testien välillä katosi, kun osioita testin alusta vähennettiin yksitellen. Virheanalyyseissä ero hävisi, kun kaksi osiota kahdeksasta oli poistettu ja reaktioaika-analyyseissä, kun neljä osiota poistettiin. Negatiivinen tunnepitoinen häiriöärsyke pidensi nuorempien koehenkilöiden reaktioaikoja ensimmäisessä testissä, mutta ei enää toisessa testissä. Testin reaktioajat korreloivat BRIEF-A:n pisteiden kanssa.

Tutkimus osoittaa, että Executive RT Test korreloi toiminnanohjauksen subjektiivisen arvioinnin kanssa, joten testi soveltuu mittaamaan asioita, joita arkielämän haasteet toiminnanohjaukselta vaativat. Testi soveltuu toistomittauksiin, kunhan riittävä harjoittelun määrä ennen varsinaisen testin alkua on varmistettu. Testin toistettavuus on korrelaatiolaskelmien perusteella yhtä hyvä tai parempi verrattuna yleisesti käytössä oleviin neuropsykologisiin toiminnanohjaustesteihin. Tutkimustulokset tukevat testin soveltuvuutta kliiniseen käyttöön kehitettäväksi aivoterveyden mittariksi.