Tämän tutkimuksen tarkoitus on kuvata ja selittää ammattiin opiskelevien 15–19-vuotiaiden nuorten seksuaalikäyttäytymistä ja siihen liittyviä tietoja ja asenteita ennen seksuaaliterveysinterventiota ja sen jälkeen. Lisäksi kuvataan, miten ammattiin opiskelevat nuoret arvioivat oppilaitoksissa toteutettua seksuaaliterveysinterventiota. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää nuorten seksuaaliterveyden edistämisessä ja suunniteltaessa, kehitettäessä ja toteutettaessa seksuaaliterveysinterventioita oppilaitoksissa.

Tutkimusasetelma oli satunnaistettu ja kontrolloitu koeasetelma. Tutkimuksen interventioryhmään satunnaistettiin neljä oppilaitosta (N=1104 opiskelijapaikkaa) ja neljä oppilaitosta kontrolliryhmään (N=800 opiskelijapaikkaa). Tutkimusluvat haettiin oppilaitosten käytäntöjen mukaisesti. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella kolme kertaa: alkumittaus ennen interventiota tammi-helmikuussa 2011 (vastaajia n=705), ensimmäinen seurantamittaus heti intervention päättymisen jälkeen (n=375) ja toinen seurantamittaus 14 viikkoa intervention päättymisen jälkeen (vastaajia n=161). Intervention kesto oli 11 viikkoa ja siihen sisältyi kolme osa-aluetta: 1) seksuaaliterveyden oppitunti, 2) kirjalliset materiaalit 3) kondomien ilmaisjakelu. Aineisto analysoitiin tilastotieteellisillä menetelmillä.

Tutkimukseen osallistuneet olivat iältään pääasiassa 16–17-vuotiaita (96 %). Kaksi kolmasosaa vastaajista oli poikia. Ennen interventiota nuorista 63 prosentilla (n = 432) oli seksikokemuksia eli yhdyntöjä tai suuseksiä. Kondomin käyttö oli nuorilla epäsäännöllistä ja seksitautitesteissä oli käynyt joka viides. Intervention jälkeen seksitautitesteissä käyneiden osuus lisääntyi tilastollisesti merkitsevästi interventioryhmässä, kontrolliryhmässä ei ollut vastaavaa eroa.

Seksuaalikäyttäytymiseen yhteydessä olevia tietoja mitattiin kahdeksalla kysymyksellä. Ennen interventiota keskimäärin viiteen kysymykseen vastattiin oikein. Heikoimmin tiedetty kysymys liittyivät seksitautien oireettomuuteen ja hi-viruksen tarttumiseen. Poikien tiedot olivat merkitsevästi heikommat kuin tyttöjen. Intervention jälkeen interventioryhmässä tiedot paranivat ensimmäisen ja toisen mittauksen välillä. Ero oli tilastollisesti merkitsevä. Kontrolliryhmässä tiedot paranivat tilastollisesti merkitsevästi alkumittauksen ja ensimmäisen seurantamittauksen välillä.

Seksuaalikäyttäytymiseen liittyviä asenteita mitattiin kokonaisuutena sekä neljällä eri osa-alueella, jotka olivat luottamus kondominkäyttökykyihin ja kommunikointikykyihin, sekä sosiaalisen hyväksynnän ja kondomin käytön esteettömyyden kokemus. Asenteet olivat keskimäärin myönteisiä kaikilla osa-alueilla ennen interventiota. Interventioryhmässä asenteiden keskiarvo kokonaisuudessaan oli ensimmäisessä seurantamittauksessa tilastollisesti merkitsevästi alempi eli asenteet olivat kielteisemmät kuin kahdessa muussa mittauksessa. Kontrolliryhmässä ei ollut eroja.

Intervention toteutuksen arviointi oli myönteinen kaikilla osa-alueilla: oppitunti, kirjalliset materiaalit ja kondomien jakelu. Myönteiseen arviointiin oppitunnista oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä vastaajan seurusteleminen. Kirjallisten materiaalien ja kondomien jakelun myönteiseen arviointiin taas oli tilastollisesti merkitsevästi yhdessä kokemus terveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn helppoudesta.

Nuorten seksuaalikäyttäytyminen on tulosten perusteella aktiivista ja monimuotoista, mutta kondomin käyttö epäsäännöllistä. Kondomin käyttö on harvinaista erityisesti suuseksissä ja anaaliyhdynnässä. Seksuaalikasvatuksen tulisi huomioida nuorten monimuotoiset seksitavat sekä löytää uusia keinoja nuorten motivoimiseksi kondomin käyttöön ja seksitautien testaukseen. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että seksuaaliterveysinterventiolla voi olla yhteys lisääntyneeseen seksitautitesteissä käymiseen. Nuorten, erityisesti poikien, tiedot seksuaalikäyttäytymiseen liittyen ovat heikot. Nuorten tietoja tulisi vahvistaa seksitauteja, kuten hiv-infektiota koskien. Nuorten asenteet seksuaalikäyttäytymiseen liittyen ovat myönteiset, mikä on hyvä lähtökohta seksuaaliterveyden edistämiselle.