Globaalilla terrorismilla on ollut vaikutuksensa myös Suomessa. 2000-luvun aikana Suomessa on koettu useita ideologisia ja symbolisia väkivallantekoja kuten Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat, sekä Myyrmannin kauppakeskuksen räjähdys. Näissä iskuissa on kuollut yhteensä 27 ihmistä ja lähes 200 haavoittui. Iskuissa oli paljon yhtäläisyyksiä ja kaikki saivat vaikutteita kansainvälisistä esikuvista. Teot järkyttivät turvallisuudentunnetta kouluissa ja aiheuttivat pelkoa ja huolestuneisuutta paikallisissa yhteisöissä. Koulusurmien jälkeen tehtiin lukuisia sosiaalipoliittisia muutoksia. Kuitenkaan mitään näistä ”kotoperäisistä” iskuista ei ole luokiteltu terrorismiksi. Suomi on perinteisesti mielletty turvalliseksi lintukodoksi, jossa ei tapahdu terrorismia. Ennen Turun vuoden 2017 puukkoiskua, Suomen terrorismitilastot näyttävät nollaa. Vaikka terrori-iskut ovat tilastollisesti harvinaisia tapauksia niillä on hyvin kauaskantoiset ja negatiiviset seuraukset. Pahimmillaan laajalle levinnyt pelko voi heikentää ihmisten välistä luottamusta ja lisätä ryhmien välistä ennakkoluuloisuutta.

Tämän kvantitatiivisen sosiaalipsykologian pro gradu- tutkielman tarkoituksena oli selvittää minkälainen terrorismiskenaario Suomessa herättää eniten pelkoa, kun luetaan terrorismiaiheista uutista. Lisäksi selvitettiin miten sosiaalipsykologiset, persoonallisuus- ja yhteiskunnalliset taustatekijät ovat yhteydessä pelkoon eri skenaarioissa. Tutkielmassa käytettävä aineisto on monitieteisen Disruption, Social Capital and Resilience: A Longitudinal and Comparative Approach- tutkimuskonsortion keräämä. Vastaajat rekrytoitiin Kantar TNS:n verkkopaneelista, joka on edustava otos suomalaisesta aikuisväestöstä. Kyselyyn vastasi yhteensä 2024 henkilöä. Lopullinen vastausprosentti oli 39,1. Kysely toteutettiin tammikuussa 2017. Kyselyn sisään sijoitettiin survey-koeasetelma, jossa neljään eri ryhmään jaetut vastaajat saivat eri tavalla manipuloidun terroristiaiheisen uutistekstin luettavakseen. Uutistekstissä varioitava elementti oli terrorismiryhmän luonne: kotikutoinen Isis, eksogeeninen Isis ja kotimainen äärioikeisto (SVL). Yksi ryhmistä oli kontrolliryhmä. Manipulaation jälkeen mitattiin uutisartikkelin herättämää pelkoa. Analyysimenetelminä käytettiin varianssianalyysia, jonka avulla selvitettiin koeryhmien keskiarvoerojen tilastollisia merkitsevyyksiä, sekä hierarkkisesti toteutettua lineaarista regressioanalyysia, jolla tarkasteltiin sitä, mitkä tekijät ovat yhteydessä koettuun pelkoon eri terrorismiskenaarioiden yhteydessä.

Keskiarvovertailun mukaan eniten pelkoa herättivät jihadistiset terrorismiskenaariot ja vähiten kotimainen äärioikeistoskenaario. Pelkoreaktioissa ei ollut lainkaan tilastollisesti merkitsevää eroa siinä oliko jihadistiryhmä kotikutoinen vai muualta tuleva. Suvaitsemattomuus etnisiä ryhmiä kohtaan oli yhteydessä pelkoon jihadistisia uutisia luettaessa ja neuroottisuus vahvemmin kotimaista äärioikeistolaista. Molempien tekijöiden yhteys pelkoon säilyi kaikissa analyysin vaiheissa merkitsevänä, vaikka malliin tuotiin muita taustamuuttujia. Tulokset osoittivat myös, että luottamus ihmisiin on pelolta suojaava tekijä. Yllättävä tulos sen sijaan oli, että instituutioluottamus oli yhteydessä pelkoon. Koulutus, ikä ja perussuomalaisten kannatus eivät olleet tilastollisesti merkitseviä pelkoa selittäviä tekijöitä missään skenaariossa. Kaikista voimakkain yksittäinen tekijä oli naissukupuoli riippumatta siitä, minkä tyyppisestä terrorismista on kyse. Persoonaltaan neuroottinen ihminen on alttiimpi kokemaan negatiivisia emootioita, kuten pelkoa ja ahdistusta. Uhkaavat uutiset aiheuttavat neuroottisella aivojen amygdalan aktivoitumista. Tuloksia voidaan hyödyntää laajasti esimeriksi suunniteltaessa ennakkoluulojen vähentämiseen tähtääviä interventioita.