Tutkielma tarkastelee kuinka epäluotettava kertoja osoittaa maskuliinisia sosiaalisia rooleja ja odotuksia Bret Easton Ellisin toisessa romaanissa The Rules of Attraction. Romaania on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin Ellisin monia muita teoksia, ja erityisesti ensimmäisen ja kolmannen romaanin välissä oli selvä tyhjiö. Romaani on tyyppiesimerkki postmodernista romaanista, jolle on ominaista intertekstuaalisuus, todellisuuden ja median vuorovaikutuksen kuvaaminen ja globaalin maailmantilanteen käsittely. Sen tapahtumat keskittyvät yhdelle lukukaudelle fiktiivisellä yhdysvaltalaisella yliopistokampuksella, joka on oma yhteisönsä kirjoittamattomine sosiaalisine sääntöineen. Nämä tulevat esiin kerronnan kautta. Romaanissa on useita epäluotettavia minäkertojia, jotka kuljettavat tarinaa pääosin kronologisesti eteenpäin, mutta välillä pysähtyvät kuvaamaan juuri kerrotut tapahtumat toisesta näkökulmasta. Minäkertoja tuo esiin hahmojen vaikuttimia ja pohdintaa, mikä edesauttaa lukijan samaistumista ja empatiaa hahmoja kohtaan silloinkin, kun heidän toimintansa on moraalisesti kyseenalaista. Kirjoitustyyli ei ota kantaa moraaliin, mikä siirtää vastuuta tulkinnasta kirjoittajalta lukijalle. Kerrontatapa kuitenkin paljastaa, että hahmot painivat sen kanssa mikä on oikein ja väärin, ja ennen kaikkea ulkoisten odotusten kanssa. Nämä ulkoiset odotukset ovat hyvin erilaisia romaanin nais- ja mieshahmoille. Koska postmodernista maskuliinisesta kokemuksesta on kirjoitettu paljon, se päätyi myös tutkielman tarkastelun kohteeksi. Analyysi osoittaa, että sekä ajankohta että suljettu sosiaalinen yhteisö luovat omat rajansa sille, mikä on sallittua käytöstä miehille sekä miten hahmot itse sen tunnistavat, ja miten he siihen suhtautuvat. Vaikka monet käytökseen vaikuttavat asiat ovat nimenomaan tyypillisiä omalle ajalleen, romaani on kirjoitettu katkelmana ajasta, joka sijoittaa sen suurempaan kontekstiin. Lukukausi on myös syklinen, toistuva ajanjakso, joka korostaa romaanin aikaa osana menneisyyttä ja nykyisyyttä, yhtä merkityksellisenä ja merkityksettömänä kuin mikä tahansa muukin. Näin ollen sen nostama yhteiskunnallinen kritiikki on ymmärrettävissä myös nykyhetkessä.