Tarkastelen kandidaatintutkielmassani suomenkielisten lukiolaisten vapaa-ajan tekstien käyttöä englannin ja ruotsin kielessä. Tutkielman lähtökohtana on englannin ja ruotsin erojen vertailu, sillä kielillä on erilainen merkitys opiskelijoiden arjessa. Tarkastelen tutkielmassani myös sitä, kokevatko opiskelijat nämä vapaa-ajan tekstit hyödyllisiksi heidän opintoihinsa nähden ja voivatko he soveltaa vapaa-ajalla hankittuja taitojaan käytännössä kouluympäristössä. Olen muotoillut neljä tutkimuskysymystä: Millaisia erilaisia englannin- ja ruotsinkielisiä tekstejä lukio-opiskelijat käyttävät vapaa-ajallaan? Kuinka opiskelijat hyödyntävät vapaa-ajalla saavutettuja taitojaan käytännössä oppitunneilla? Millaisia eroja englannin ja ruotsin oppimisessa on ja ovatko nämä erot yhteydessä opiskelijoiden tekstikäytänteisiin? Millaisia tehtäviä opiskelijat toivovat englannin ja ruotsin oppitunneille? Tutkielmani aineisto koostuu 35 suomenkielisestä lukio-opiskelijasta ja materiaalinkeruu tapahtui tammikuussa 2020. Aineistonkeruumenetelmänä toimii kyselylomake, joka koostuu yhteensä kahdestatoista avoimesta kysymyksestä tai monivalintakysymyksestä. Tutkimusotteeksi olen valinnut pääasiassa laadullisen sisällönanalyysin kyselytutkimuksen avointen kysymysten luonteen vuoksi mutta tutkimukseni sisältää myös määrällisiä piirteitä, sillä lasken lukiolaisten käyttämien eri tekstien määrän ja vertaan näitä tuloksia englannin ja ruotsin välillä. Prosenttiluvut ilmaisevat, kuinka lukiolaiset keskimäärin käyttävät eri tekstejä vapaa-ajalla. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että englannin opiskelijat ovat aktiivisempia hyödyntämään eri medioita ja kontakteja vapaa-ajallaan kuin ruotsin opiskelijat, vaikka näitä kahta kieltä opitaan paljolti samalla tavalla. Vaikka opiskelijat kuluttavat huomattavasti enemmän englanninkielisiä tekstejä vapaa-ajalla, voi suurin osa opiskelijoista nimetä ainakin joitain ruotsin kielen taitoja, joita he ovat vapaa-ajalla oppineet. Tutkielmani tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että opiskelijat kuulevat ja lukevat autenttisia ruotsinkielisiä tekstejä ja harjoittelevat kielen puhumista vapaa-ajallaan yhä vähenevissä määrin. Opiskelijat voivat hyödyntää vapaa-ajalla hankittuja ruotsin kielen taitoja oppitunneilla vain rajoittuneesti. Analyysini perusteella ruotsia opitaan lähinnä koulussa formaaleissa olosuhteissa, kun taas englantia opitaan niin koulussa kuin vapaa-ajallakin enemmän informaaleissa tilanteissa.