Tämän kasvatustieteellisen pro gradu – tutkielman tarkoituksena on tarkastella yhteiskunnallisen yrityksen työntekijän työn koettua merkitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä osana kestävämmän työelämän tulevaisuuden hahmottelua. Samalla tutkin millaisia ekososiaalisen sivistyksen mahdollisuuksia voimme tunnistaa yhteiskunnallisesta yrityksestä vastaamaan aikamme ekokriisiin. Uusimman IPCC raportin mukaan olemme ekokriisissä ja on väitetty, että ylikulutuksemme aiheuttaa merkittävää tuhoa planeetallemme. Talouden idea jatkuvasta kasvusta ei ole kestävällä pohjalla. Samanaikaisesti jatkuvaan kasvuun ja ylikulutukseen perustuva uusliberalistinen ajattelu on alkanut ohjata koulutuspolitiikkaa, jossa tutkintojamme ovat valjastettu työmarkkinoiden käyttöön. Aikuiskasvatuksen kentällä puhutaan elinikäisestä oppimisesta, jonka tarkoituksena on saada jokainen päivittämään jatkuvasti osaamistaan. Kääntöpuolena jatkuvan oppimisen ihanteessa on jatkuva riittämättömyyden tunne vastata kiihtyvään tahtiin päivittää kykyjään. Ekososiaalinen sivistys tarjoaa meille mahdollisuuden tarkastella elämää kestävämmästä näkökulmasta. Ekososiaalinen sivistys perustuu luovuttamattomille arvoille ja niiden arvojärjestykselle, jossa otamme ekologisen kantokyvyn ensimmäisenä huomioon. Materiaalisen vaurauden sijaan meidän tulisi keskittyä merkitykselliseen elämään. Työn kentällä kiinnostusta on herättänyt työssä koettu merkitys. Kestävän talouden esimerkkinä haastattelin tutkimuksessani Suomalaisen työn liiton yhteiskunnallinen yritys -merkin omaavien yritysten työntekijöitä työn koetusta merkityksestä ja yhteiskunnallisen yrityksen periaatteiden näkymisestä työssä. Yhteiskunnallinen yritys ei pyri voittoon ja haluaa toiminnallaan ratkaista yhteiskunnallista haastetta. Kiinnostukseni oli tietää mitkä tekijät vaikuttavat työn koettuun merkitykseen yhteiskunnallisessa yrityksessä ja voimmeko tunnistaa joitakin ekososiaalisen sivistyksen tekijöitä yhteiskunnallisessa yrityksessä. Tuloksissa havaittiin, että yhteiskunnallisen yrityksen arvot vastaavat omia arvoja enemmän kuin aiemmissa työpaikoissa ja sillä koettiin olevan merkitystä. Työn koettuun merkitykseen vaikuttivat autonomian ja vapauden kokeminen työssä, omia arvoja vastaava toiminta sekä työyhteisö. Ekososiaalisen sivistyksen mahdollisuuksia tunnistettiin ekologisten reunaehtojen huomioimisessa, ihmisoikeudellisuudessa, vastuullisuudessa sekä ihmistenvälisyydessä. Näitä olivat voiton tavoittelemattomuus, eriarvoistumiseen vaikuttaminen ja arvokas ja kunnioittava kohtaaminen.