Haku

Between Tyranny and Anarchy: The Ideal of Nonviolence as a Means to Liberty in Percy Bysshe Shelley's "The Mask of Anarchy"

QR-koodi

Between Tyranny and Anarchy: The Ideal of Nonviolence as a Means to Liberty in Percy Bysshe Shelley's "The Mask of Anarchy"

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Percy Bysshe Shelleyn poliittista runoa ”The Mask of Anarchyä” ja niitä perusteita ja keinoja, joilla runo argumentoi sorretun kansan väkivallattoman vastarinnan puolesta. Runo on Shelleyn vastaus vuoden 1819 Peterloon verilöylyyn Manchesterissa, jossa valtion sotilaat hyökkäsivät mielenosoittajia vastaan. Runossaan Shelley kirjoittaa kahdesta tulevaisuudesta, jotka seuraavat hallituksen tyrannisesta vallankäytöstä, joista toisessa yhteiskunta vaipuu anarkiaan ja toisessa kansa saa vapauden. Tämä tutkimus osoittaa sen, kuinka Shelley pelkää kansan nousevan väkivaltaiseen vastarintaan. Tämä pelko juontaa juurensa Ranskan vallankumouksesta, jossa Shelleyn mukaan aiempi monarkian harjoittama tyrannia lopulta vain korvattiin kansan harjoittamalla väkivallalla – anarkialla. Ensiksi tutkimus käsittelee Gene Sharpin ja Omar Wasow’n tutkimuksia väkivallattoman vastarinnan merkityksestä sekä siitä, kuinka väkivallattomuus voi olla taktisesti tehokas keino yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamiseksi. Tämän jälkeen tutkimuksessa käsitellään Percy Bysshe Shelleyn omia filosofisia ja poliittisia ajatuksia, jotka esiintyvät hänen muissa kirjoitelmissa. Nämä tutkimukset sekä Shelleyn ajatukset ja periaatteet luovat pohjan runon ”The Mask of Anarchy” luennalle, jossa nämä ideat realisoituvat. Shelleyn runossa tulee ilmi, että hän ymmärtää kansan kokeman tuskan, mutta uskoo kuitenkin, että yhteistyöllä tavallinen kansa muodostaa voimakkaan vastarinnan ja täten pystyy saavuttamaan tavoitteen vapaudesta. Tämä tutkimus osoittaa, että anarkian joukot, joista runon alussa puhutaan, eivät edusta vain tyrannista monarkiaa. Sen sijaan anarkian ilmaantuminen ja verinen valtaannousu runossa kuvaavat tyrannisen monarkian lopputulosta: kansalaisyhteiskunnan rappeutumista. Vaikka Shelley ymmärtää kansan kokeman kärsimyksen, hän silti näkee kansan olevan velvoitettu toimimaan vastuullisesti. Hän pyytää kansaa vastustamaan sortoa väkivallattomasti, koska se on ainoa keino päättämään väkivaltaisuuden kierteen ja saavuttamaan vapauden.

Tallennettuna: